Pako Vanhasta

VI

Minut haettiin tuomittavaksi ja vietiin jonnekkin isoon taloon. Brent yritti koko ajan seurata minua ja auttaa minua.

Minut vietiin isoon saliin jossa oli arvokkaan näköisiä miehiä ja naisia. Minut pistettiin istumaan huoneen keskelle tuoliin. Edessäni korokkeilla oli kolme velhoa. Ympärillä oli myös velhoja ja kaikkien niiden seassa oli tuttut kasvot, Brentin kasvot.

Brentin isän talolla tapaamani velho tuli myös. Hän jutteli kolmelle korokkeella olevalle velholle pitkään. Lopulta he lopettivat ja korokkeilla istuvista velhoita korkeimmalla oleva alkoi puhua. -Tämä ihmis tyttö on nähnyt ja kuullut liikaa ja käyttänyt taikaa väärin. Todistajien läsnäollessa tuomitsen ihmisen kuolemaan, velho sanoi.

Minä.olin ehkä nähnyt ja kuullut, mutta en käyttänyt. Tuomio oli väärin ja näköjään koko järhestelmä oli vääristynyt tai unohtunut päivittää. Minua ei kuitenkaan kukaan kuuntelisi vaikka yrittäisin muuttaa tuomiota, sillä Brentin isällä tapaamani velho oli selvästi vaikutusvaltainen ja hänen sepityksiä uskottaisiin paremmin kuin heikon ihmisen.

Korokkeilla olevat velhot lähti ja minun luokse tuli taas joku uusi velho. Hän teki ensimmäisenä suoja muutin. Se tuli myös tarpeeseen, sillä näin Brenti juokevan sujamuurin juureen. Silloin näin ensimmäistä kertaa kyyneleen vierähtävän Brentin kasvoille ja tunsin omillakin poskella kyyneleen. En tuntenut pelkoa, mutta tunsin kaipuuta vaikka en ollut edes ehtinyt vielä lähteä.

Velho joka seisoi edessäni pistu kaksi sormea otsalleni ja sulki silmänsä. Minäkin suljin silmäni. Nytkö se tapahtuisi? Toinenkin kyynel vierähti poskelleni. En voisi enää paeta. Mitäköhän Brent tekisi minun kuoleman jälkeen? Toivottavasti ei surisi liian pitkää. Toisaalta, minä en kylläkään kestäisi jos joutuisin elämään ilman Brenttiä, mutta nyt joutuisin kuolla ilman Brentiä. Olinkohan jo kuollut? Avasin silmäni ja näin velhon, jonka pitäisi ilmeisesti tappaa minut. Hänellä oli silmät auki ja hämmentynyt ilme kasvoillaan. Minäkin hämmennyin sillä luulin jo että minut olisi tapettu. Velho pisti silmänsä kiinni ja hetken päästä aukaisi ne uudestaan ja olimme jossain aivan muualla.

Olinko koullut? En. Olin jossain muualla. -Et kuole tänään, velho sanoi. -Huomenna?, kysyin yllättyneenä. -Se on sinusta kiinni, velho sanoi. -Sinä pelastit minut? Miksi?, kysyin. -Olin sen velkaa, mies sanoi ja alkoi kertoa syytä. -Siittä on jo aikaa, mutta kun kerran jouduimme hyökkäyksen kohteeksi, isäsi suojeli Ericin äitiä, eli sen velhon vaimoa joka halusi tappaa sinut. Hän epäonnistui, koska minä en saapunut ajoissa auttamaan. Isäsi suojeli hengellään Ericin äitiä, mutta epäonnistui ja otti syyt omille niskoilleen. Eric luuli isäsi tappaneen hänen äitinsä ja lopulta vihoissaan Eric tappoi isäsi. Sitä ei moni tiedä. Nyt hän varmasti halusi saada tapettua sinut ja varmasti haluaa tappaa tulevaisuudessa. Hän on aivan hullu. En siennyt, että Isälläsi on tytär, mutta ei se oikeastaan ole edes ihme, mutta että äitisi on... No ei sillä väliä. Nyt tiedät miksi tein näin. On kyllä toinenkin syy. Koska isäsi oli velho, sinä olet näköjään perinyt sen vaikka et ole käyttänyt taikaa. Sinä et siis ole tavallinen ihminen, mutta koska Eric on niin vaikutusvaltainen että hän voisi hankkia tuomion velhollekkin vaikka se onkin väärin, velho kertoi. Hän katsoi hetken minua ja katosi. Jäljelle jäi vain ontuva selitys

Olin Brentin isän luona ja tiesin Brentin tulevan kohta tänne. Meillä olisi vielä vuosia aikaa olla yhdessä. Pakoilla Ericiä yhdessä. Brent myös varmasti opettaisi minua käyttämään voimiani.

Luin vanhasta päiväkirjastani.