Sielunkumppani

Kappale 2 Ostosreissu

Alex oli samannäköinen kuin isänsä hänellä oli siniset silmät ja ruskeat hiukset. Alex sanoo:
-alakerrassa on keittiö. Nyt on aamupala.
Lähden kävelemään portaita alas mutta Alex virnistäen ryntää ne alas. Hän kävelee huoneeseen ja tulen pikaisesti perässä. Alex ahmii pöydässä leipää ja hänen isänsä tekee jotain sivussa. Istuudun pöytään ja teen itselleni leivän. Alexin isä tuo Alexille lasin jossa on maitoa ja pian hän antaa minullekin lasin. Syön leivän ja juon maitoni loppuun mutta alan yskiä kun tunsin nielaisevani jotain joka ei ollut maitoa. Alex nostaa katseensa minuun ja hänen isänsä taputtelee selkääni. Katson Alexin isää ärtyneesti sanoen:
-Mitä tossa maidossa oli?!
Alex nousee pikaisesti pöydästä ja vetää minut pihalle talosta metsään. Alex katselee minua tarkkaavaisesti. Hän sanoo:
-älä ärsytä isää.
Nyökkään ja Alex jatkaa:
-Tän piti olla salaisuus, mutta me ollaan ihmissusia ja siks asutaan täällä metsän keskellä.
Katson Alexia epäröiden ja kysyn:
-Todista että oot ihmissusi sitten.
Alex huokaisee ja hän käskee minun sulkevan silmäni. Kun avaan ne edessäni on susi. Alex muuttuu takaisin ihmiseksi ja sanoo:
-Sori etten kertonu. Ja me muutetaan sut sudeksi myös.
Katson Alexia ja kysyn:
-Miten muka?
Alex sanoo:
-Tänään sä muutut kun on täysikuu ja isä anto sulle ihmissusi juomaa.
Pyöräytän silmiäni. Alex huomaa sen ja astuu lähemmäs ja tarttuu kädestäni sanoen:
-Näätkö sä muutut.
Katson käteeni ja suoneni ovat erilaiset. Alex päästää irti kädestäni ja lähtee takaisin talolle. Kysyn:
-Ootko sä sitten joku alfa?
Alex naurahtaa:
-Isä on kunnes löydän kumppanin.
"Alex on oikeesti ihmissusi ja vielä Alfan poika!" Sanon mielessäni. Juoksen talon sisään koska metsä alkoi jotenkin tuntua oudolta. Selailen lehteä ja luen otsikon:
-Itkevä tyttö melkein vainaa.
Paiskaan lehden pöydälle ja menen yläkertaan Alexin huoneeseen. Suljen oven ja kuulen jonkin osuvan ikkunaan. Kävelen ikkunalle ja näen metsän laidan. Alhaalla seisoo tumma hiuksinen poika. Säikähdämme toisiamme ja juoksen alakertaan Alexin luo. Sanon hengästyneenä:
-Joku.. poika oli metsällä.. se heitti ikkunaan jotain.
Alex näyttäisi nuuhkivan ilmaa ja sitten hän ryntää ulos. Seison keittön luona kunnes Alexin isä alkaa ahertamaan jotain olohuoneessa. Hän huutaa:
-Michiko! Sulle täytyy ostaa uusia vaatteita joten mä käyn kaupas. Ja Alex vahtii.. siis valvoo taloa ja sua.
Nyökkään Alexin isälle hitaasti ja istun sohvalle ja alan lukemaan lattialla lojuvaa sarjista.