Sielunkumppani

Kappale 13

Herään ryminään ja räpyttelen silmiäni. Kuulen Jaren kysyvän:
-Onko kaikki hyvin?
Vastaan:
-On.
Nousen istumaan ja venyttelen. Käsi syöksyy suuni eteen estäen kirkaisuni. Rimpuilen hädissäni, mutta en pääse irti ja pimeys laskeutuu silmieni ylle. Suuni yli vedetään jotain, joka estää äännähdykseni. Tunnen kun joku nostaa minut olalleen. Yritän potkaista henkilöä ja huomaan, että jalkani on sidottu yhteen. Kaulaani alkaa kihelmöidä hieman ja mietin onko Alfred tulossa. Säpsähdän odottamattomasta liikkeeseen lähdöstä ja kuulen oveen koputettavan rajusti. Kuulen raskaan hengityksen ja tajuan, että olemme juoksussa. Epämukava asento saa minut voimaan pahoin. Kuulen huudahduksia ja töminää. Arvelen, että poissaoloni on huomattu ja nyt minua jahdataan. Tiedän olevamme metsässä ja äänien lähestyvän. Tömähdän maahan ja jalkani vapautetaan. Rose sanoo:
-nyt karkuun.
Ennen kuin mietin karkaamista, kuulen matalan äänen käskevän:
-Tule selkääni.
Tajuan nappaajani muuttuneen sudeksi ja menen hänen selkäänsä välittämättä Rosen vastustamisesta. Tarraudun suden turkkiin tiukasti ja toivon että pystyisin näkemään jotain.
Tunnen suden lähtevän juoksuun. Pidän kiinni sudesta ja meitä saavuttaneet äänet kaikkonevat. Nojaudun sutta vasten enemmän ja ihastelen sen tuntua. Jonkin ajan päästä susi ravistelee minut pois selästään ja tömähdän jälleen maahan. Yritän nousta seisomaan, mutta horjahdan. Käsi kietoutuu vyötäisilleni pitäen minut pystyssä. Mies tarttuu käsivarteeni mutisten:
-pian perillä..
Hän vetää minua perässään. Kuljemme jonkin aikaa ja tunnen maanpinnan muuttuvan kiveksi. Laskeudumme kiviset portaat ja kuulen napsahduksen. Se oli luultavasti ovi. Minut vedetään jonnekin, jossa ilma on hieman kosteaa. Tunnen jälleen maan jalkojeni alla. Yritän haistella ilmaa, mutta haistan vain miehen vierelläni. Haju tuo mieleeni jotain tuttua. Mies irrottaa kätensä ja sanoo:
-Tämä vie vain pienen hetken.
Hän työntää minut tuolille ja tunnen hieman heikotusta. Mies poistaa suuni eteen laitetun asian ja kysyn hämmentyneenä:
-Mitä tapahtuu?
Odotan, mutta en saa vastausta. Värisen kun tunnen miehen lämpimän hengityksen ihollani. Tunnen sormien koskettavan kaulaani hellästi. Ne valuvat Alfredin merkintään. Äännähdän pistelystä, mutta mies sanoo:
-Ole nyt vain hiljaa.
Mies liu'uttaa sormensa olkapäälleni ja tunnen hengityksen siirtyneen kaulalleni. Lausun varoittavasti:
-älä koske.
Tunnen miehen tuijotuksen ja hän pyytää:
-Kerran vain?
Puren hampaani yhteen ärtymyksestä ja aikoessani vastata tunnen kipeän vihlaisun. Suustani pääsee:
-Argh!
Mies puristaa olkapäätäni ja toisella kädellään rannettani upottaessaan hampaansa kaulaani. Vaikeroin kivusta huudahtaen:
-Lopeta!
Vingahdan kun hampaat uppoavat syvemmälle. Kiemurtelen miehen otteessa. Mies irrottaa hampaansa ja polttava vihlonta jää kaulalleni. Hengitän raskaasti ja mies sanoo:
-Oot nyt turvassa.
Rimpuilen ja saan sanottua:
-Ai turvassa?!
Hän sanoo rauhoittavasti:
-Kyllä. Rauhoitu.
Sanon vihaisena:
-En varmana.
Mies tarttuu leukaani turhautuneena:
-Sä et tee tästä helppoa.
Hän työntää pillerin suuhuni ja pakottaa nielemään sen. Pian aistini lakkaavat toimimasta ja tunnen vajoavani tyhjyyteen.
(Jonkin ajan kuluttua)
Aistini alkavat palata. Liikautan jalkaani, mutta sitä särkee. Hengähdän ja yritän nousta. En onnistu. Kuulen napsahduksen ja miehen:
-Nyt sä oot rauhallinen.
Kuulen miehen astelevan vierelleni. Muisto aiemmasta saa minut muistamaan polttavan kivun. Makaan jossain edelleen silmät sidottuina. Tunnen itseni uupuneeksi. Mies hipaisee poskeani ja poistaa huivin pääni ympäriltä. Räpyttelen silmiäni kirkkauden takia. Näköni palautuu ja hämmennyn. Edessäni on tuttu hahmo, jolla on siniset silmät. Pääni täyttyy kysymyksillä ja se heijastuu kasvoiltani. Hän virnistää:
-Michi.
Änkytän:
-A-Alex?
Suuni jää auki ja Alex sanoo:
-Mä pelastin sut.
Nousen istumaan ja tuijotan Alexia hämmentyneenä. Alex sanoo:
-Aloitetaan operaatio.
Alex värjää hiukseni liiloiksi. Ja jätän hiukseni auki.

(jatkuu sielunkumppani 2, joka löytyy profiilistani)