Pian olimmekin jo Troforssissa. Lähdimme kävelemään uutta kotiamme päin. Sinne oli vähän matkaa, mutta juttelimme isäni kanssa ihan mukavia. Oli hauskempaa, kun isä ei ollut kännissä. Yleensä hänellä lähtee homma hanskasta kun hän juo. Saavuimme talollemme. Vedin perässäni mustaa matkalaukkua, joka oli todella raskas vetää. Pimpotimme ovikelloa. Oli ihanaa pysähtyä, koska jalkani olivat muusia.
Laittautunut nainen ohjasi meidät sisään. Hän vaikutti todella mukavalta.
"Minä olen Lea, hauska tavata." Nainen esittäytyy. Esittelen myös itseni, kunnes Lea ohjaa minut huoneeseen.
"Voit nukkua täällä." Hän sanoo ja avaa huoneen oven. Huone oli todella minun näköinen! Aika pieni, mutta kaunis. Ei liian aikuismainenkaan! Toisin sanoen täydellinen. Lössähdin sängylle, jonka näki heti huoneeseen tultuaan. Se ei ollut parisänky. Kuitenkin todella ihana. Otin puhelimeni taskustani. Selasin sitä vähän aikaa, kunnes Lea kutsui minut syömään.Lähdin kävelemään portaita alas ja kaaduin niissä.
"Sattuiko?" kuuluu ääni keittiöstä. "Ei sattunut!" vastasin vähän kiusallisena, vaikka se ehkä hieman sattui.
Nousin raapien niskaani. Lea oli laittanut minulle banaanin ja kaksi leipää. Vedin ne aika nopeasti naamaani, koska minulla oli kauhea nälkä. Kiitin Leaa ja nousin tuolilta. Lähdin katsomaan asuntoa. Se oli todella hieno. Tiesin, että tulen viihtymään täällä todella hyvin! Ehdin hetken ihastella asuntoa, kunnes puhelimeni tärähtää taskussani. Otan sen pois ja aukaisen näytön. Nettikaveriltani. Hän vihdoin kertoi nimensä! Martinus. Aivan ihana nimi.
Minä: Wow, ihana nimi!👍🏻
Martinus: Mä oon kyllä eri mieltä😂
Minä: Noo ku asut norjassa, niin missä siellä? Tää saattaa olla vähän liian tunkeileva kysymys mut ei oo pakko vastaa😛
Martinus: Nooo aika pohjosessa, et varmaan ees tiiä sitä paikkaa..😁
Minä: Oke, mäki muutin aika pohjoiseen :)
Minä: mut mä meen nyt suihkuun, jutellaan ✌🏼
Martinus: juu munki pitäs varmaan
😂
Vein puhelimeni lataamaan keittiöön ja lähdin suihkuun. Kun aukaisin suihkun, jääkylmää vettä sateli päälleni. Kiljahdin niin, että koko talo raikui. Sain lämmintä vettä tulemaan ja peseydyin. Kaappasin sen jälkeen pyyhkeen päälleni ja tallustin omaan huoneeseeni. Puin päälleni löysät yöshortsit ja löysän t-paidan. Olin menossa sulkemaan verhojani, kunnes näin ikkunasta jonkun söpön pojan. Hän oli ilmeisesti naapurimme. Tuijotin ja tuijotin, kunnes katseemme kohtasivat. Suljin verhot ja hyppäsin sängylleni hätääntyneen kuin pelästynyt kissa. Hengitin raskaasti kunnes naurahdin, koska tajusin näyttäväni hullulta kamelilta. Kävin äkkiä hakemassa puhelimeni keittiöstä ja hyppäsin peiton alle. Sain unen päästä aika helposti kiinni.Näin yöllä painajaista. Painajaista jostakin tummasta hahmosta pitkillä käsillä sekä jaloilla. Kun hahmo oli ihan minussa kiinni hätkähdin ja heräsin. Huhhuh, olipas uni...
Kello oli kai jotain kolme yöllä, joten koitin vain nukkua.Aamulla heräsin yhdeksältä. Kävin unta läpi mielessäni. En jaksanut enään miettiä, joten otin puhelimeni ja luin kaikki viestit.
Martinus: nukutkos vielä?
Minä: Heräsin just 🙂
Martinus: oke, mä lähen pelaamaan nyt jalkapalloo nii en kerkee jutella.. 😅
Minä: juuLähdin kävelemään keittiöön. Okei Emily, nyt sä et kaadu portaissa..
Enkä kaatunutkaan. Kukaan talossa ei ollut vielä herännyt. Otin banaanin ja aloin syömään sitä aika sikamaisesti, koska eihän kukaan minua stalkkinut. Vai stalkkiko? Näin pojan ikkunassa, hän pelasi jalkapalloa saman näköisen veljensä kanssa. Tuijotimme toisiamme. Hoksasin suuni olevan täynnä banaania ja punastuin vähän. Pojat kiinnostivat minua, joten halusin itsekkin mennä ulos.Noi on niin söpöjä, pakkohan mun on noihin tutustua.
Survasin Nike Pro lenkkarit jalkaani ja astuin ulos. Ilma oli ihan lämmin, koska kesäloma alkaisi viikon päästä. Vilkutin pojille. He vastasivat ja juoksin heidän luokseen.
"Moi, keitäs te ootte?"
"Tässä on Marcus ja mä oon Martinus."
Sä et oo tosissasi! Onko toi Martinus?!
"Oikeesti?"Pojat katsoivat minua ihmeissään.
"Kyllä, tunnetaanko me jostain?" Tinus naurahtaa."Oikeastaan kyllä, mä oon Emily.."
Sanon ja pyörittelen hiuksiani etusormella."EMILY?" Martinus huutaa ja tulee lähemmäs. Marcus katsoo ihmeissään vieressä kulmakarviaan nostellen.
"Martinus, onko sulla tyttöystävä?"
Marcus kysyy ihmeissään ja tarraa tämän olkapäästään kiinni. Tinus purskahtaa nauruun ja näyttää ihan tomaatilta. Minäkin vähän tirskahdan ja facepalmaan."Minä ja Martinus ollaan juteltu netissä, eikä meillä ollut mitään hajua että me oltais naapureita.." naurahdan ja raavin niskaani. Mac ei näytä vieläkään tajuavan. Toistan saman asian hänelle ja menen halaamaan tinusta. En oikein tiedä, miksi menin halaamaan tinusta vasta nyt. Hän vastaa halaukseeni. Tinus tuoksui hyvältä, josta minä mainitsikin hänelle.
"Mentäiskö meille?" Marcus ehdottaa.
Nyökkäsimme vastauksesi ja lähdimme kävelemään Gunnarsenien ovelle.
"LUKOSSA" Tinus huutaa ja puristaa poskiansa. Ketään ei ollut kotona, joten jouduimme odottamaan vaikka kuinka kauan.~Hieno kuva ⬆️ 😂
Sain nyt vihdoin tän valmiiksi, oon julkaissut tän osan jo aikasemmin vaikka tää oli kesken xD No, tässä tää koko osa 💜🌹
Olitteko 14.2 keikalla? Mä olin ja oli super kivaa :))!
VOUS LISEZ
Never again //Marcus & Martinus\\ (Finnish)
FanfictionEmily on 15v tyttö, jonka perheessä yhteishenki ei ole se parhain, isä juo, äiti on masentunut. Mitä vielä? Vanhemmat päättävät kuitenkin erota ja Emily muuttaa troforssiin. Naapurissa asuvat pojat tulevat emilylle hyvin läheiseksi, ja leirillä ki...