Marcuksen nk:
Herään koputukseen joka kuuluu ovelta. Nousen ylös ja baihdan vaatteet jonka jälkeen menen avaamaan oven. Suljen sen kuitenkin nopeasti kun näen kuka siellä on. Kuitenkin hänen jalkansa jää oven väliin.
"Mitä sä teet täällä?" Kysyn kun veljeni on tullut huoneeseen.
"Mähän sanoin sulle et me tullaan hakemaan sut kotiin." Veljeni kertoo.
"Ei! Ei se käy!" Huudan tuolle.
"Miten niin ei käy??" Martinus kysyy.
"Täällä on paljon kivempaa kuin kotona.."kerron tuolle.
Martinus ottaa kädestäni ja lähtee viemään minua ulos huoneesta.
"Minne sä viet mua?" Kysyn kun huomaan tuolla reppuni.
"Lähdemme kotiin." Martinus sanoo.
"MITÄ?! Ei ei ei...ei se käy!" Huudahdan ja riuhdon itseni irti Martinuksen otteesta.
"Marcus! Sä oot tosi lapsellinen..mikä sulla on? Et oo ennen ollut tommonen täys idiootti!" Martinus huudahtaa käytävässä.
Hiljennyn täysin. Katson Martinusta hiljaa silmiin. Mietin hetken ja totean sen olevan totta. Olen vain etääntynyt kaikista ystävistäni ja perheestäni. Olen aina nykyään vain yksin. Käännän katseeni pois Martinuksesta ja annan kyynelten valua poskilleni.
"Marcus..?" Martinus kysyy.
En vastaa mitään vaan otan reppuni lattialta johon Martinus oli sen laskenut. Sen jälkeen otin vain häntä kädestä kiinni ja lähden vetämään Martinusta alakertaan josta pääse ulos.
Näen myös tutun auton jossa isä istuu ja katsoo minua tuimasti. En katso häntä takaisin. Menen istumaan etupenkille vaikka tiedänkin että Martinus haluaisi siihen.
"MARCUS!" Isä karjahtaa.
"No..."mutisen hiljaa vastaukseksi. En käännä katsettani isään vaikka sitä hän varmaan odotti.
"Voisitko edes katsoa tänne päin kun puhun?!!" Isä tiuskaisee.
Käännän katseeni varovasti isää kohti.
Tiedän että silmäni ovat turvonneet ja punaiset itkemisestä.
"No.."sanon hiljaa.
"Miksi lähdit kotoa tosta noin vaan? Miksi et ole enään kenenkään kanssa mitä yleensä? Ja mitä sinä salaile meiltä?" Isä kyselee kireänä.
"Ei kuulu sulle.."mutisen.
"Kyllä se kuuluu!" Isä huutaa.
"Isä! Puhutaan kotona." Martinus sanoo korottaen ääntään.
Käännän itkuisen katseeni ikkunasta ulos.
//tein tätä lukuu kaks viikkoo ja silti täs on näin vähän sanoi...tosiaan koulut on alkanut joten lukuja ei ihan oo tullut miten ite aattelin. Yritän kuitenkin parhaani mukaan kirjotella lukuja. Mul ei ollutkaan sit muuta. Nähään ens luvun parissa. Moikka!
Sanoja:341
