IDOL | Yoonmin FF

Luku yhdeksäntoista

Jiminin nk

Istuin kahvilan pöydän ääressä ja analysoin tarkasti viereistä pöytää. Siemailin kahvia samalla ja käänsin pääni ikkunaa päin. Näen kuinka ihmiset kiireisesti menevät koteihinsa, onhan kello jo sen verran että useilla loppuu jo työt. Huomaan jonkun tulevan kahvilaan sisälle. Hän menee tilaamaan kahvinsa ja etsii kuin haukka silmillään pöytää johon istua. Hän alkaa kävellä itsevarmasti kohti pöytääni. Hänellä on ystävällinen hymy päällään ja istahtaa pöytääni.
"Hei Jimin miten menee!" Kailottaa Jin. Hymyilin vain tälle koska mietintäni ovat kesken.
"Okei ihan hyvin kai sulla menee. Mitäs noin paljon tarkkailet" Hän kysyy.
"Kaikkia" Vastasin käsi leuallani silti tarkkailen muitten liikkeitä.
"Yritän arvailla ketkä ovat sinkkuja ja ketkä ei, aivan huvikseni vain" Sanoin.
"Kuulostaa mielenkiintoiselta, taidan ottaa kahvin mukaan, hengaillaan toki joku päivä. Täytyy kiirehtiä allekirjoittamaan sopimuksia" Jin sanoi.
"Mitä sopimuksia" Kysäisin.
"Taidan muuttaa tänne"Jin sanoi samalla kun heilautti kättänsä. Hän käveli ovesta ulos ja jäin vielä siemailemaan loput kahvistani.

Kun pääsin kotiin päätin että laitan musiikin päälle ja annan kehon viedä hetken aikaa. Aloin liikehtiä musiikin tahdissa kuin tuuli ja se tuntui hyvälle. Tietenkin olin unohtanut että Jungkookin huone on huoneeni ikkunan toisella puolella ja näin kuinka Tae ja Kookie repeilivät ikkunan toisella puolella. Purskahdin nauruun ja suljin verhot. Laitoin musiikin pois ja päätin alkaa venyttelemään. En venynyt yhtä paljon kuin ennen mutta pystyin tehdä osan liikkeistä vielä.

Heitin vaatteet yltäni ja menin suihkuun. Kun pesin vartaloani, kuulin jonkun tulevan asuntoon. Luulin sen olevan äiti mutta se oli miesääni. Pian tunnistin sen isäkseni. Pian hän lähtikin, en kerennyt edes nähdä häntä. Kun kävelin eteiseen näin suuren paketin siinä. Se oli minulle ja ihmettelin mitä siellä oli. Nostin laatikon ja se oli aika kevyt. Laitoin laatikon pöydälle ja avasin sen. En odottanut saavani tuollaista isältä.