IDOL | Yoonmin FF

Luku kahdeksantoista

Jiminin nk

Olimme istuneet sohvalla hetken kunnes Tae ja Jungkook ilmestyivät talolle. Juttelimme hetken aikaa kunnes Jungkook lähti kotiin mutta tuli viiden minuutin päästä takaisin ja kertoi että hänen koti oli liian kaukana. Hän asui aivan taloni vieressä. Näemme kirjaimellisesti toistemme makuuhuoneisiin ikkunasta, niin lähellä hän asui. Pystysin hypätä ikkunastani hänen huoneeseen jos haluaisin.

Parin tunnin päästä Tae ja Kookie olivat säheltämässä jossain kun Yoongi tuijotti puhelintansa.
"Miks sä et huomioi mua" Kysyin.
"Huomioinha" Tämä vastasi.
"Ethä" Sanoin takaisin.
"Mä en voi kokoaja antaa sulle huomiota mulla on omiaki juttuja" Yoongi sanoi.
"Ei sit" Sanoin ja selkä Yoongiin päin.
Yoongi käveli vain pois luotani. Jäin istumaan persus kiinni sohvassa. Kävelin Yoongin luo.
"Ulos" Sanoin Yoongille.
"Mitä sä tarkotat" Yoongi kysyi.
"Ulos, nyt!" Sanoin kyyneleet silmissä.
Yoongi katsoi minua kuin olisi purskahtamassa itkuun. Hän otti tavaransa ja katsahti minua vielä ennenkuin lähti. Kun ovi meni kiinni kaaduin maahan itkemään. Tae ja Jungkook juoksi luokseni ja halasi minua tietämättä mitä oli käynyt. Istuin maassa poikien kädet kietoutuneena minuun.

Seuraavana päivänä kävelin Yoongin ja hänen bändiläisten asunnolle. Pimpotin oveen jonka tuli avaamaan J-hope. Hän kertoi että Yoongi ei tullut viime yönä kotiin. Järkytyin kuulemastani mutta helpotuksekseni takaani käveli tämä mustahiuksinen poika. Pyysin häntä juttelemaan kanssani ja hän suostui.
"Tiedät että mulla on muutakin elämää kun sä" Hän sanoi.
"Tiedän tiedän. Rakastan sua ja oli virhe suuttua sulle" Vastasin.
"Ja ehkä oli virhe rakastua suhu. Ehkä ois parempi olla erillään, ainaki kokeilla oisko parempi niin" Tämä sanoi ottaen askeleen kauemmas minusta.
"Mut Yoongi... Mä rakastan sua" Sanoin järkytyksessä.
"Laitan sulle viestiä myöhemmin" Yoongi sanoi ja meni sisälle jättäen minut oven ulkopuolelle yksin. Seisoin siinä hetken kunnes lähdin kävelemään pois.

Yoongin nk

Katsoin kuinka elämäni rakkaus käveli pois taloltani. Rakastan Jiminiä mutta oli parempi että mietimme molemmat asioita. Jimin on elämäni. Ja tajusin sen vasta kun hän oli hypännyt bussiin. Kuitenkaan bussi ei lähtenyt koska tämä blondi poika hyppäsi bussista pois. Avasin oven ja tämä juoksi syliini.
"Jimin mä rakastan sua, en mä sen tajuamiseen aikaa tarvii, vaan mun tunteitten hillitsemiseen" Sanoin tälle.
"Mäki rakastan sua, Yoongi en haluu menettää sua ikinä" Jimin vastasi.
Ehkä kaikki vihdoin kääntyi parhain päin.