Luku seitsämän

460 42 2
                                    

Olin nukahtanut sohvalle tunniksi ja heräsin siihen kun äitini tuli kotiin.
"Jimin, toin ruokaa sulle" Äitini huusi.
"Njoo" Sanoin vielä puoliunessa.
Nousin sohvalta ja hieroin silmiäni. Nousin ylös ja raahauduin huoneeseeni.

Istuin tietokoneen ääreen ja päätin kuunnella musiikkia samalla kun etsisin jotain kesätöitä. Kuuntelin Yoongin musiikkia ja kysyin olisiko Yoongilla mitään ehdotuksia kesätöille. Tämä ehdotti että jatkaisin tanssimista ja opettaisin nuoremmille. Se oli hyvä idea joten menin etsimään missä voisin opettaa.
"Missäköhä tääki on" mumisin.
"Mitä sä ehdit" Äitini kysyi.
"Yhtä paikkaa, meen sinne kesätöihi" Vastasin silmät liimaantuneena tietokoneeseen.
"Ahaa tuolla, eihä se oo ees kaukana" mumisin taas.
"Tarviitko kyydin sinne"äitini kysyi.
"Joo"vastasin ja häädin tämän ulos huoneestani jotta vaihdan vaatteeni.
Pian tulin vanhoissa tanssivaatteissani huoneestani ja äitini heitti minut tälle paikalle.

Koputin johonkin toimiston oveen.
Avasin oven ja näin nuoren naisen siellä.
"Tekö siis etsitte tanssiopettajia väliaikaisesti" Kysyin.
"Kyllä, käy istumaan" Nainen sanoi.
Istuin alas ja tämä kyseli kysymyksiä. Vastasin kaikkeen rehellisesti ja sain paikan. Minua kuulema odotti jo ryhmä. Tämä ryhmä koostui 13-15 vuotiaista ja se oli hyvä ikäryhmä minulle.
"Hei! Mä oon Jimin ja tulin opettamaan teitä. Oon kotosin Busanista mutta asun nykyään täällä Seoulissa . Oon 17 ja oon harrastanu tanssia jo hyvän aikaa. Saatte näyttää teidän taidot, ja kertoo itestänne jotain" Sanoin näille.
He esittäytyivät ja kertoivat minkä tanssin he kaikki on harjotellut. Se oli Yoongin tekemä biisi. Laitoin musiikin soimaan ja he näytti taitonsa. Sitten he kysyivät minua tanssimaan sen ja suostuin. Minusta huomasi että olin tanssinut pitempään kuin he, mutta he olivat mahtavia.

Päivän päätteeksi kaikki veti omanlaista tanssia ja minä kirjasin mitä teimme. En ollut vielä liittynyt mihinkään ryhmään itse koska tässä olisi paljon tekemistä. Ajattelin että voisin opintojen aikaan ottaa tämän työksi ja kävisin kahdesti viikossa ja opintojen jälkeen ottaa kokoaikaiseksi työksi. Lapset lähti salista ja jäin vielä tanssimaan isojen peiliseinien eteen. Se muistutti sitä salia missä kävin Yoongin kanssa ekan kerran.

Poistuin pian salista ja tilasin taksin kotiin. Istuin taksissa ja kuski laittoi radion päälle jossa kuului viimeisimmät uutiset.
"Saimme kuulla tänä aamuna että julkisuuden henkilö Min Yoongi on joutunut sairaalaan. Syytä ei tiedetä ja faneja ei päästetä huoneen lähelle. Vartijoilla on nimilistat keitä he päästävät huoneeseen ja he ovat tarkkoja asiasta. Saamme lisätietoa myöhemmin"
Kauhistuin kun kuulin tämän uutisen ja pyysin kuskia viemään minut sairaalalle.

Juoksin vartijoitten luokse.
"Nimi" Vartia sanoi tunteettomasti.
"Park Jimin" Vastasin hengästyneenä.
"Voit mennä" Vartija sanoi.
"Mitä miks he päästi hänet tonne" kuulin fanien sanovan.
Koputin Yoongin huoneen oveen ja avasin oven.
"Yoongi?" Sanoin hiljaa. Näin Yoongin makaavan sängyssä ja häneen oli kytketty laitteita.
"Jimin" Kuulin tämän sanoen hiljaa.
Kävelin tämän sängylle. Silitin tämän päätä ja naamaa.
"Kaikki on okei" Sanoin tälle hellästi ja suutelin tämän huulia. Yoongi avasi silmänsä ja hymyili minulle. Hän ei saanut sanoja suustaan mutta minulle riitti kun näin tämän naaman.
"Mä rakastan sua" Sanoin hiljaa hymyillen.

IDOL | Yoonmin FFKde žijí příběhy. Začni objevovat