Kuvittele itsesi Alaskaan susien keskelle joita joudut suojelemaan hengelläsi. Sinua kutsutaan susien kuningattareksi, mutta silti kaikki läheisesi pettää sinut kerta toisensa jälkeen.
Jep. Sekavaa. Mutta tällaista minun elämäni on..
K-15
väkivalt...
"vai Queenie. Nätti nimi. Sopii sun titteliin." Colin naurahtaa juostessamme lumisessa metsässä. " Onks Colin sitte sun sutes nimi?" kysyn Colinilta joka juoksee melkein kiinni minussa. "On." Colin naurahtaa hieman ja kiihdyttää vauhtiaan jolloin alan menettää välimatkaa Coliniin. "Col! Venaa. Mä en oo vielä tottunu juoksemaan neljällä jalalla!" Huudan Colinille joka juoksee reilusti edempänä kuin minä. Colin hidastaa vauhtia sen verran että pääsen takaisin hänen rinnalleen. "et uskokaan kuinka raskasta tää on. Sä oot sentään koko ikäs juossu neljällä jalalla." höpisen hengästyneenä kieleni roikkuen suustani.
"mistäs sä sen tiedät?" Colin kysyy minulta. "mä nään sen susta. Sä oot tottunu tähän." sanon Colinille ja hymyilen hänelle mielessäni. "niin. Sä oot oikees. Mun molemmat vanhemmat oli ihmissusia. Joten mä olin syntymästä asti kyvykäs muuttumaan sudeks. Sä oot puoliks ihmissusi. Eli vaan toinen sun vanhemmista oli susi joka meinaa sitä et sun piti tappaa joku että sä voit muuttua ekan kerran. Kun taas silloin ku joku puree sua niin muuttuu heti. "Colin selostaa siten että pääsen juonen päästä kiinni. Hymähdän vastaukseksi. " tää on ihan sika outoa että me pystytään puhumaan toisille telepaattisesti. " hehkutan Colinille niin etten ole huomata edesseni olevaa pientä kallion reunamaa. Lennän kielekkeen yli ja kierin alas lumista rinnettä kunnes lopulta lennän selälleni lumihankeen.
" Haz.. Eiku.. Queenie! Oot sä kunnos?! "Colin huutaa jyrkänteen reunalta ja hyppää alas laskeutuen komeasti jaloilleen lumeen. " oon oon. " sanon naureskellen lumessa. Kierähdän pystyyn ja ravistelen lumet pois itsestäni. " hyvä. Eiköhän mennä takas kotiin. "Colin sanoo tyytyväisenä ja nuolaisee kuonoltani lumet pois. " höpsö. "mutisen hänelle ja lähden juoksemaan kohti niin sanottua kotia. Itse asiassa minusta alkaa vihdoin tuntua että minä kuulun johonkin. Lukuun ottamatta sitä että Colin ei kertonut minulla totuutta heistä. Meistä. Mutta kyllähän sen ymmärtää. Sinänsä. Ei hän voi vain sanoa minulle että "hei muute. Mä oon ihmissusi ja sun Sielunkumppani." totuuden kertomatta jättäminen on minun murheistani pienin tällä hetkellä.
Saavutamme talon ja pysähdyn pihan reunalle. "mikä on?" Col kysyy minulta ja pysähtyy viereeni. "mä vaan.. Tai siis. Mitä ne nyt ajattelee musta?" mutisen hänelle ja katson ikkunasta Padmea joka taas häärii keittiössä. "hei. Me kaikki ollaan jotain. Ei kukaan tuomitse sua. Päinvastoin. Kaikki oli aluks sua vastaan sillä kaikki luuli et sä oot ihminen. Nyt teistä voi tulla paljon läheisempiä." Col sanoo ja muuttuu takaisin ihmiseksi. Kaikki Colinin lihakset näkyvät tyylikkäästi t-paidan läpi kun turkki katoaa nopeasti hänen päältään.
Colin nousee seisomaan ja puistelee itsensä lumesta. "tuut sä?"Colin kysyy ja katsoo minua suoraan silmiin. Katson häntä takaisin vähän tuimalla ilmeellä ja heilautan korviani. " ai nii. Ajattele vaan sun ihmismuotoa. "Colin naurahtaa ja säväyttää seksikkään hymyn. Voi kuinka jumaloinkaan tuota miestä. "kröhöm.. Me." Queenie muistuttaa minua päässäni. "nii niin." mutisen jonka jälkeen ajattelen itseäni ihmisenä. Aluksi se tuntuu hankalalta, mutta lopulta saan itseni muuttumaan takaisin omaksi itsekseni.
Hoppla! Dieses Bild entspricht nicht unseren inhaltlichen Richtlinien. Um mit dem Veröffentlichen fortfahren zu können, entferne es bitte oder lade ein anderes Bild hoch.
Nostan katseeni Coliniin ja nousen ylös. "sun silmät. Ne on muuttunu." Colin huomauttaa ihaillen jonka jälkeen suunnistaa kohti talonsa ovea. Otan puhelimeni taskusta ja katson kauniin näköisiä ja kimaltelevia silmiäni. Laitan puhelimeni takaisin taskuuni ja juoksen Colinin kiinni.
menemme sisälle jolloin kaikki tulevat meitä vastaan kummastuneena. "tota..Hazel. Me oltais kerrottu aijemminki mut ei me tunnettu sua..." Raven aloittaa. "Queenie. Hazelin nimi on nykyään Queenie." Colin huomauttaa sivusta. Tuntuu jotenkin todella oudolta että nykyään nimeni olisikin Queenie. "mitä? Queenie? Mitä sä sekoot?" Raven kyselee ihmeissään niin kuin Colin olisi sekoamassa. "missä Logan on?" Clara kysyy Emmetin kainalosta. "Logan on korjaamas pois yhen metsästäjän ruumista." Colin sanoo tyynesti jollloin mieleeni muistuu mies jonka tapoin. Hitto tapoin!
"ruumiin? Mitä siellä oikein tapahtu. Teidän piti mennä ainoastaan hakemaan Hazel." Padme kysyy kuivaten samalla käsiään. "Okei. Lyhyesti virsi kaunis. Hazel tappo metsästäjän. Ihmisen tappaminen aiheutti ensimmäisen muutoksen. Hazel oliki puoliks susi. Hazelin suden nimi on Queenie. Minä ja Queenie käytiin pienellä lenkillä ja nyt me ollaan täs." Col selostaa nopealla temmolla jonka aikana kaikkien ilmeet muuttuvat yhä enemmän ja enemmän kummastuneeksi.
" anteeks mitä? Hazel.. Tai siis Queenie on siis susi. Puoliverinen? Onks sun äiti sitte susi. Ei sun isä ainakaan ollu susi. "Raven kyselee. Huokaisen syvään ja avaan suuni. " Oli. Äiti oli susi. Susi nimeltään Hayley. Tulen ja jäänlauman alfa. Taidattekin varmaan tuntea hänet. Äiti kuoli muutama kuukausi sitte. " Kaikki katsovat minua ensin yllättyneenä jonka jälkeen järkyttyneenä. "sehän tarkoittaa sitä että sä oot tulen ja jäänlauman alfa." Emmett tuhahtaa ja päästää Claran kainalostaan.
"niin varmaan. Ei Hazel tai Queenie mikä ny onkaan voi olla mikään alfa! Eihän se edes tiedä susista mitään tai meidän säännöistä!" Astrid huudahtaa vihaisena ja voin vain huomata kateellisen ja mustasukkaisen äänensävyn hänessä. "Astrid! Vähän kunnioitusta alfaa kohtaan. Sun. Tulevaa alfaa kohtaan." Colin tiuskaisee tylysti Astridille. Astrid kirjaimellisesti murahtaa vihaisesti ja lähtee paikalta pois heilauttaen lettinsä naamaani. Nyrpistän nenääni hieman ja lähden ulos sulkien oven perästäni. Colin varmaan itsekin osaa selittää paremmin tämän asian heille. Astrid selvästi vain tuli ärsyttävämmäksi minua kohtaan.
Nuuhkin ilmaa varovasti ja monia monia tuoksuja ja hajuja tunkee sieraimiini. Kuusi. Pihka. Laho puu. Sekä eri eläinten hajuja. Tämä on niin outoa. Pystyn haistamaan mitä vain monen kilometrin säteellä. Kuulen jopa muiden sydämen lyönnit sisältä asti. Tämähän on upeaa.
Suunnistan suoraa isoon varastohalliin johon sudet vietiin turvaan. Avaan lukon ja aukaisen isot hallin ovet. Menen halliin sisään ja suljen raskaat ovet perästäni. Sudet tulevat taas innoissaan tervehtimään minua ja alkavat haistelemaan minua innokkaasti. Ilmeisesti he haistavat uuden suden minusta. Hymyilen susilleni ja rapsutan kaikkia vuorotellen. Zeuskin on susien kanssa turvassa täällä ja niin on parempi. Zeus tulee muutenkin hyvin toimeen heidän kanssaan.
Kerään vanhat viltit pois maasta ja heitän ne likapyykki koriin jonka jälkeen otan isosta hyllyköstä uudet viltit. Levitän viltit maahan ja menen sen jälkeen kylmäkaapille. Pojat ovat nähneet paljon vaivaa jotta sudet saisivat hyvän paikan olla. Otan kylmäkaapista isot lihankimpaleet kutakin otusta kohden ja heitän ne maahan. Kaikki sudet tulevat istumaan eteeni ja katsovat minua kärsimättöminä. "olkaa hyvä. Saa ottaa." naurahdan heille jolloin kaikki tarraavat kiinni veriseen lihaan. Katson kaapissa olevia lihoja kuolaten ja tunnen mahassani pakollista tarvetta raa'alle lihalle. Otan varovasti yhden pienen lihanpalan käteeni ja katson sitä hetken epäröiden kunnes otan ison puraisun siitä. Tunnen veren maun suussani ja kuinka se valuu kurkkuani alas mahaani. Miten tuo ennen ällöttävältä näyttävä ja haiseva liha voi olla nyt jumalaisen hyvää.
Nuolaisen veriset solmeni puhtaaksi ja tunnen silmäni säteilevän tyytyväisenä vereen jota juuri sai. "oot sä tosiaan luullu et mä olisin tän lauman alfa?" kuulen jonkun sanovan päässäni. Katson alas susia jolloin sama ääni jatkuu. "minä se vaan. Jade. Ja joo. Mäki osaan puhua sulle." ilmeisesti Jade puhuu minulle. Katson Jadea silmiin jolloin hän vain kääntää päätään hieman vinoon. "mitä sä tarkotat?" kysyn ihmeissäni telepaattisesti Jadelta. "no sitä että sä oot ollu meidän alfa siitä lähtien ku sun äiti kuoli." Jade kertoo tyytyväisenä ja jatkaa syömistään. Minä. Heidän alfansa.
_______________________________________
Noniin kirjotin nyt nopeesti uuden osan ettei vaan mun moti mee tähän tarinaan. Niin ja nyt tää viikko on leiri viikko jossa oon ohjaajana niin kiirettä pitää. Et en tii kerkeenkö hirveesti kirjottamaan mitään joten toivottavasti pärjäätte tällä tän viikon jos en kerkee kirjottaa mitään.
