Kiusattu

1

Olin istunut koulun portailla jo pitkän aikaa. Hörppäsin termospullostani kahvia. Tulin joka aamu vähintään tunnin aiemmin, että ehtisin ennen kiusaajiani. Mua on kiusattu jo yhdeksän vuotta. Aluks yritin olla välittämättä, mut sit se vaa lisäänty ja päätin luovuttaa. Ei siitä haittaa ole enää.

Vedin hupun päähäni ja nousin seisomaan. Avasin koulun oven ja luikahdin käytävälle. Nautin yksin olosta. Vaikka haluisin jonkun söpön kaverin johon myöhemmin rakastua...äh mitä mä aattelen? Ei kukaa haluis olla mun kaveri.
-"VITTU KATO ETEES!!" kuuluu ääni edestäni. Tajusin törmänneeni kasi luokkalaiseen tyttöön.
"Sori. Ei ollu tarkotus", sanoin hiljaa ja autoin tytön pystyyn. Tyttö kiitti nopeasti ja keräsi levinneet kirjansa. Lähdin sanaa sanomatta jatkamaan vaellustani.
-"HEI OOTA!" tyttö huusi ja lähti perääni. "Mikä sun nimi on? Oon uus tääl eikä mul oo kavereita."
"Milla. Mun nimi on Milla..." vastasin vain nopeasti jäämättä katselemaan tyttöä.
"Hauska tutustua. Ite oon Miranda!" Tyttö ojensi kättään kuin odottaen.
"Purista kättä."
Tartuin tytön käteen nopeasti. Se tuntui lämpöiseltä. Hellitin otteeni yhtä nopeasti kuin olin siihen tarttunutkin. Hymähdin ja käännyin lähteäkseni jatkamaan matkaani.
-"Ooks mil luokal?" Miranda kysyi vierelläni.
"9 ceel..." urahin. Nyt ei huvittaisi olla kenenkää kaa tekemisis.
"Mäki oon sil!" Miranda huudahti. Pysähdyin.
"Hetkinen! Eks ookkaa kasil??" tuijotin tyttöä silmät pyöreinä.
"En? Oon vaa pieni kokonen siin kaikki."
Aha. Niinpä tietty... Tuhahdin ja lähdin piilopaikkaani kohti. Tyttö tarttui mua hihasta ja kun yritin irtautua tytön otteesta, hihani nousi paljastaen käsivarressa olevat arpeni. Laskin hihani, tönäisin tytön kauemmas ja juoksin piiloon.

"Se oli lähellä..." ajattelin. Kaivoin puhelimeni taskusta. Kuulin askeleita. Kurkkasin ulos kopistani ja huomasin sen saman tytön tulevan kohti. Tyttö pysähtyi eteeni.
"Mitä vittua sä haluat musta?! Anna mun olla yksin!" ärähdin tytölle vihaisena.
"Hei älä ny..." tyttö yritti rauhotella mua mutta ei siinä oikein onnistunut. Tuijotin tyttöä vihaisena. "Painu helevettiin!" huusin. Tytön silmäkulmiin nousivat kyyneleet. Tajusin huutaneeni jotain anteeksi antamatonta. Tyttö kääntyi ja lähti juoksemaan pois päin.