Kiusattu

6

Tönäisin Katrin kauemmas. Tuijotin tyttöä kyyneleet silmissä ja aloin avaamaan ikkunaa. Katri yritti tarttua mua kädestä. Sain ikkunan auki ja loikkasin pimeyteen. Tömähdin pehmoiseen maahan ja katsoin hetken aikaa ikkunaan. Näin surulliset ruskein hiuksin verhotut kasvot ikkunassa. Pyyhin kyyneleitä poskiltani ja lähdin metsään. Itkin kävellessäni ja kosketin huuliani. Katrin suukko oli ollut nopea...mutta suukko kuitenkin. Miten se kehtasi? Juuri sen jälkeen ku olin kertonu olleeni ihastunu siihe ja se tekee noin...sehä on mun kiusaaja...ei sen pitäis rakastaa mua...tai ees välittää...
Huokaisin jatkaessani matkaa ja tajusin näitten olevan vain turhia asioita mietittäviksi.

***

Käveltyäni monen monta tuntia, aloin olemaan väsynyt. En enää jaksanut liikkua. Ainoat ajatukseni olivat vain Katri, sekä nälkä, joka kouristeli suolissani. Huokaisten istuunnuin kannolle. Tajusin onneksi katsoa itseäni puhelimeni peilistä. Ripsivärit oli levinny jatkuvasta itkemisestä. Tuijotin kuuta joka mollotti taivaalta. Täysikuu. Kaunis kuin mikä. Raavin päätäni ja tunsin kaksi pehmoista korvaa. Ravistelin päätäni, ja kun katsoin eteeni näin kaiken paljon tarkemmin. Kosketin kasvojani tuntien pitkän kuonon. Hymyilin. Tämä mä olin. Susi. Asetuin kontalleni maahan, ulvaisin kohti nousevaa kuuta ja muutuin kokonaan. Nauroin pääni sisällä.

Lähdin jatkamaan matkaa, ku muistin että, yllättäen, mul on geeneis vikaa ja tämä kestäisi viikon, ellei enemmänkin. Haistoin jäniksen ja hetken päästä se pitkäkorva loikkikin eteeni. Nappasin sen kiinni. Tapoin jäniksen yhdellä puraisulla. Nauroin ja aloin syömään lämmintä jänistä hyvällä ruokahalulla. Nämä olivat ainoita kertoja, kun söin kunnolla.

Tutkittuani paikkoja, huomasin alueen olevan huono nukkumiselle. Kai olisi lähdettävä takaisin. Tuhahdin ja lähdin Katrille päin. Päätin päästää itsestäni kaiken irti. Juoksin. Juoksin sydämmeni kyllyydestä tuntien sen voiman, joka kipristeli varpaista kuonoon asti. Olin iloinen. Rakastin tätä tunnetta. Saavuin Katrin pihaan. Loikkasin suureen pihamäntyyn ja jäin istumaan oksalle. Keräsin voimaa. Hyppäsin ikkunalaudalle. Luikahdin huoneeseen, jossa näin valkoisen kissan.

Hiivin kisun luo ja nuuskuttelin sen korvia. Kissa nosti päätään maukaisten: "M..mitä?"
Hymähdin ja puukkasin kissaa kylkeen. Katti nousi nopeasti sähisten. Murisin.
"Kuka helvetti sä olet?!" kissa mourusi vihaisena.
"Etkö ennen oo sutta nähny?" painoin kuononi sängyn reunalle. Kissa hutkaisi kuonoani. "Et sä mikää susi ole!!! Nii isoki oot!"
Kallistin päätäni. Hymähdin kun muistin, että kasvan kokoa vanhenemisen myötä. "Olen olen! Miltä mä sit näytän, jos en sudelta?"
Kissa kurahti ja meni makuulleen. Katselin vaitonaisena kun kissa muuttui Katriksi.

Menin keskelle lattiaa istumaan. Tuijotin Katria.
"Mistä sä löysit tänne?" Katri nousi istumaan.
"Hm..tulinpa vaan. Mikäs sul on? Näytät itkeneen." vastasin kallistellen päätäni. Katri pyyhki silmiään ja totesi hiljaa: "Mä kusin mun asiat mun ihastuksen kans...tai emmä tiiä, onks se mun ihastus, ku rakastan sitä aika paljon..." Tuhahtelin ja rapsutin korvaani. "Mikä sen nimi on?" kysyin, vaikka tiesin jo vastauksen.
"Milla..." tyttö niiskaisi. Ärähdin ääneen ja nousin seisomaan. Suljin silmäni keskittyneesti. Hitaasti muutuin takaisin ihmiseksi ja avasin silmäni. Ensin kaikki oli sumeaa, mutta sitten alkoi näkyä selvemmin. Näin Katrin hämmennyksen ja pelon selvästi. "No? Rakastatko mua vielä?" kysyin kylmästi.

---------------------------------------------------------

Okei tää ny oli tälläne ku oli moti vähä karannu ja en keksiny mitää kirjotettavaa😅jospa se oli hyvä