Last Christmas ~ Yoonmin

5

Heräsin seuraavaana aamuna siihen, kun yöpöydällä olevaan kännykkään tuli viesti. Tunsin jonkin lämpimän päälläni ja avattuani silmäni huomasin sen olevan peiton sijaan suloisesti tuhiseva blondi nuorimies. Hymyilin tokkuraisena ja aloin varovasti nousta käydäkseni vessassa ja suihkussa. Jimin kuitenkin heräsi ja hieroi silmiään.

"Huomenta Jiminie", kähisin matalan kuiskauksen. "Sulle tais tulla viesti", sanoin sitten ja osoitin puhelinta.

"Joo, huomenta Yoongi", Jimin vastasi ja nappasi puhelimen käteensä. Hän laittoi puhelimen näytön päälle ja räpytteli hieman unihiekkaisia silmiään näytön kirkkaudessa. Hymähdin ja lähdin suihkuun.

Kuulin, kuinka Jimin puhui jonkun kanssa puhelimessa. Päätin ottaa kylvyn ja antaa tuon puhua rauhassa. Riisuuduin ja kapusin ammeeseen. Laitoin hanan päälle ja kurotin ottamaan saippuatelineestä kylpyvaahtoa. Kun amme oli tarpeeksi täynnä, kipusin sinne ja laskeuduin istumaan. Mietin eilistä iltaa. Olin kertonut Jiminille erittäin paljon asioita ja toivoin ettei tämä ollut järkyttynyt. Sitä vähiten halusin. Olin alkanut välittää tuosta nuoresta blondista, ja jakaessamme edellisenä yönä Jiminin sängyn, tunne oli vain voimistunut. Olin päässyt hyvin yli Hoseokista, eikä mielenterveyteni ollut viimeisen kuuden kuukauden aikana järkkynyt huonoon suuntaan. Olin tehnyt elämästäni rutiininomaista, ettei minun olisi tarvinnut ajatella.

Olin laatinut ruokasuunnitelman, maanantaisin tein ruokaa, jota riitti koko viikoksi. Sama ruoka maanantaista sunnuntaihin, sama työaikataulu, sama nukkumaanmenoaika. Sunnuntaisin en käynyt töissä, koska pomoni ei sitä sallinut. Silloin istuin pöytäni ääressä kirjoittamassa tai pianon penkillä soittamassa. Pahinta oli ollut iltaisin, kun olin alkamassa nukkumaan. Kaikki asiat olivat vyöryneet silloin päälle, enkä ollut saanut niiltä rauhaa. Muutaman huonosti nukutun yön jälkeen olin sitten hakenut apteekista unilääkkeet ja se oli auttanut.

Havahduin mietteistäni siihen, kun en enää kuullut Jiminin vaimeaa jutustelua kylpyhuoneen ulkopuolelta. Irrotin tulpan ammeesta ja pesin hiukseni. Otin naulasta pehmeän valkoisen kylpytakin ja poistuin kylpyhuoneesta.

Kun käännyin huoneeseen päin, en osannut odottaa näkyä, mikä kohtasi silmäni. Jimin istui sängyllä seinää vasten halaten jalkojaan. Hän oli haudannut kasvonsa polviinsa, ja vaimeista nyyhkäisyistä saatoin päätellä hänen itkevän. Kävelin varovasti hänen luokseen, istuin hänen viereensä ja kiedoin käteni hänen ympärilleen. Jimin nojasi päänsä rintaani vasten ja silittelin rauhallisesti hänen selkäänsä.

"Jimin, haluatko sä kertoa mitä tapahtui?" kysyin lempeästi kuiskaten. Jimin veti katkonaisesti henkeä ja nyökkäsi pienesti.

"M-mun k-kaveri T-taehyung soitti mulle", Jimin aloitti nikotellen. Hän veti syvään henkeä, ja rauhoitti äänensä. "Mulla on jo pitkään ollut sitä kohtaan tunteita, ei pelkässä kaverimielessä. Mä vihdoin uskalsin kertoo sen sille ja se sano, ettei se ois voinu ikinä uskoo et mä olisin pystyny noin helposti pilaamaan meidän kaverisuhteen. Se sano, ettei se haluu nähä mua enää ikinä ja sano, että se seurustelee yhen Jungkookin kanssa, eikä tarvi mua enää. Mä oon just tämmönen. Mä autan ihmisiä, kun ne sitä tarvii ja sit ku niillä menee paremmin, ne heittää mut sivuun. Musta on ensin hyötyä, sit musta tulee turha. Mä en jaksa enää semmosta Yoongi. En jaksa", Jimin nyyhkäisi.

"Hei, mä tiedän mikä piristää sua", sanoin salaperäisesti. Jimin nosti päänsä ja katsoi minua kimaltavilla itkusta turvonneilla silmillään. "Lähdetään pulkkamäkeen!" hihkaisin. Jiminin silmiin oli syttynyt pienet tähdet, ja itkuisista silmistään huolimatta hän hymyili.

"Mitä mä oon tehny ansaitakseni sut mun seuraksi? Kukaan ei oo koskaan vienyt mua pulkkamäkeen", Jimin sanoi onnellinen hymy huulillaan.

Puimme päällemme ja lähdimme huoneesta. Kun pääsimme hotellin aulaan, kävelin vastaanottotiskille. Samainen mummeli, joka oli ollut siellä tullessamme pari päivää sitten hotellille, oli siellä taas.

"Saisko täältä pulkkaa lainaan?" kysyin häneltä.

"Joo, saahan toki", tämä sanoi hymyillen aurinkoisesti ja huusi taakseen "Vilpertti, tuoppa näille nuorille miehille yksi pulkka!" Takahuoneesta kipitti pienikokoinen vanha mies kiikuttaen sinistä pulkkaa. Kun mies ojensi sitä minulle, otin sen vastaan ja kiitin. Käännyimme Jiminin kanssa ovelle päin, mutta kuulimme vielä selkiemme takaa, kun Vilpertti kähisi:

"Augusta, keittiössä oli jotain häslinkiä, menetkö katsomaan, minä päivystän tässä sillä aikaa."

Katsoin Jiminiin hymyillen ja huomasin että hänkin hymyili. Vanhat pariskunnat olivat niin suloisia.

Kun pääsimme ulos, laitoin pulkan maahan ja käskin Jiminin istua siihen. Hieman empien tämä istahti kyytiin ja lähdin vetämään pulkkaa läheisen tietämäni pulkkamäen luo. Näin aatonaattona siellä ei toivon mukaan kauheasti väkeä ollut, oletin ihmisten olevan kodeissaan jouluvalmisteluissa.

Saavuimme pitkän, loivan mäen päälle, ja lykkäsin Jiminille vauhtia. Mies kiljui riemusta kuin pikkulapsi. Katselin hänen menoaan hymyillen. Jimin kiipesi takaisin mäen päälle ja ojensi pulkkaa minulle. Yritin estellä, mutta Jimin sai minut käännytettyä ja istahdin pulkan päälle. Hän työnsi pulkkaa oikein olan takaa. Kun pulkka pääsi vauhtiin, tuntui, kuin menneisyyteni kaikki murheet olisivat pyyhkiytyneet pois ja lähteneet ilmavirran mukana kauas pois.

Palatessamme takaisin hotellille, meitä kohtasi vastaanottoaulassa häikäisevä näky. Keskellä aulaa oli valtava koristeellinen joulukuusi ja ympäriinsä huoneessa oli kaiken näköisiä ja kokoisia joulukoristeita. Kävelimme huoneeseemme ja Jimin huokaisi ihastuksesta. Meidän huoneemme nurkassa oli pieni koristeltu joulukuusi ja sänkyjen ylle oli ripustettu ledvalosarjat. Laskiessani pienelle sohvapöydälle ruokaa täyden paperikassin, jonka olimme käyneet paluumatkalla hakemassa kaupasta, huomasin pöydällä olevan kutsukortin. Kävelin joulukuusen vierellä kykkivän Jiminin luo ja näytin hänelle korttia.

"Meille tarjotaan jouluateria, kuinka ihanaa!" Jimin huudahti innoissaan.

Syötyämme kaupasta hakemamme ruuan, istuskelimme sohvalla ja katselimme jotain tylsää saippuasarjaa, jota suostuin Jiminin pyynnöstä katsomaan. Kello läheni kymmentä illalla ja silmäni alkoivat painua kiinni. Jimin huomasi sen ja laittoi telkkarin pois päältä.

"Voidaan ihan hyvin alkaa nukkumaan, jos sua väsyttää", Jimin sanoi.

"No olisit sä voinu sitä vielä kattoo, mä oisin ihan hyvin voinu nukkua vaikka se oli päällä", sanoin Jiminille.

"Kyllä muakin jo väsyttää", Jimin sanoi takaisin.

Olin jo menossa omaan sänkyyni, kun aikeeni keskeytti sermin takaa tuleva pieni ääni:

"Voisitko sä Yoongi nukkua mun vieressä taas", Jimin kysyi ujosti.

"No voin minä, kun noin nätisti pyydät", hymyilin hänelle.

Menin Jiminin luo ja kiipesin hänen viereensä. Näin Jiminin silmäkulmassa kiiluvan kyyneleen.

"Mietitkö sä vielä sitä Taehyungia?" kysyin varovasti. Jimin nyökkäsi. "Kuule Jimin, ei se ansainnu sua. Sä pääset siitä yli ja löydät jonkun paljon paremman", yritin lohduttaa.

"Kiitos tästä päivästä Yoongi, sä oot ihana", Jimin sanoi hiljaa. Minusta tuntui, kuin joku olisi kaatanut sisälleni kupillisen kaakaota. Hymyilin lämpimästi ja sanoin:

"Niin säkin Jimin."

-

Heimoitervepäivää ihmiset! Yllätin kaikki, etenkin itseni kirjoittamalla tänä kiireisenä siivouspäivänä (jona yritin kaikkeni vältellä töiden tekemistä) kirjoittamalla ja julkaisemalla uuden luvun. Mutta toivottavasti piditte luvusta, hyvää loppupäivää/aamua/iltaa/yötä kaikille!
~Myrsky