Ikirouta

3. Luku

Istun kuvisluokan pulpetin ääressä. Vihaan piirtämistä. Meidän piti hahmotella ihmisen kasvot, ja vieressäni istuvan Mathildan kasvot näyttävät oikeasti niin todenmukaisilta, että niitä voisi luulla valokuvaksi.

"Oikeesti, Mattu (temptation island lol), miten sä osaat?" valitan hänelle.

"Harjoitus tekee mestarin", hän valistaa minua satutäti -äänellä hymyillen tekopirtsti. Sitten hän palauttaa ilmeensä normaaliksi ja sanoo hymyillen: "No ei vaan, kiitos."

Tunti loppuu ja pakkaan kamani.

"Hei muuten, haluutko tulla mun ja Aikan kaa jonnekin? Tyyliin kahville tai jotain", Mattu kysyy korjaten hello kitty -pinniään.

"Ai, sori, sovittiin Johnin kanssa, että nähdään tänään. Viikonloppu ja kaikkea."

"Aa, okei. No, joku toinen kerta", Mathilda sanoo ja lähtee metroasemalle päin Aikan kanssa vilkuttaen minulle. Mathildalla on rosi söpö tyyli. En tiedä onko se joku lolita tai fairy kei, mutta söpö kuvaa aika hyvin. Hän rakastaa vaaleanpunaista ja pastellivärejä, pehmoja ja muuta sellaista.

Aika on taas hänen vastakohtansa. Hänellä on mustat hiukset, tumma iho, ja hän käyttää lähes aina mustaa. Hän pitää avaruudenkappaileista, etenkin kuusta. Mutta vastakohdathan täydentävät toisiaan.

Lähden kävelemään noin kahden kilometrin matkaa bussipysäkille, jossa sovimme poikaystäväni kanssa tapaavamme.

Katselen taivaalle. Tummia pilviä, mutta toistaiseksi vielä kaukana.

Saavun bussipysäkille ja katson puhelimestani kelloa. Kymmentä vaille neljä, John tulee varmaan pian. Hän käy eri lukiota kuin minä, ja se on eri suunnassa, joten siksi tapaamme aina tässä. John tulee yleensä bussilla 28.

Hhnnggh tuntuu että teksti oli hirveen tönkköä ja huonoa ja luku oli tosi lyhyt, mutta en enää ehdi tänään laittaa lisää kun pitää palauttaa puhelin :( no, toivottavasti saitte tästä ees jotain irti <3

Julkaistu 4.5.20