I ain't good to be yours pt.2 [LOPETETTU KESKEN]

"Älä koske."

Jungkookin näkökulma
Jätin kenkäni eteiseen ja kävelin yläkertaan. Menin minun ja mieheni huoneeseen, ja näin hänet nukkumassa. Laitoin salkkuni lattialle ja aloin sitten ottamaan vaatteitani pois. Jätin itselleni pelkät bokserit jalkaani ja menin sitten Taehyungin viereen. Vedin peiton itseni päälle, laitoin käden Taehyungin vyötärölle ja vedin hänet lähemmäs itseäni. "Sä tulit kotiin." Kuulin hänen sanovan hiljaa, sitten hän kääntyi kasvotusten minua päin ja painauti paljasta rintakehääni vasten. "Sori et meni myöhään." Pahoittelin. "Ei se haittaa. Kiva että oot nyt siinä." Taehyung sanoi ja pussasi minua huulille, tietenkin pussasin takaisin. Taehyung laittoi oikean kätensä poskelleni. Otin hänen ranteesta ja samalla tunsin jonkun silikoonisen laastarin hänen ranteessa. Laitoin valon yöpöydältä päälle ja katsoin Taehyungin rannetta. "Baby mikä tää on?" Kysyin. Taehyung veti kätensä irti otteestani ja pilotti sen sitten peiton alle. "Ei mikään." "Taehyung kerro mikä se on?" "Sanoin jo ettei se oo mitään." "Mitä sä teit kun sä olit yksin?" "Kävin mun isän ja veljen haudalla ja menin sen jälkeen Roselle." "No miks sulla on laastari ranteessa?" "Voidaaks me vaan mennä nukkuu. Sul on kuitenki aikanen herätys." "Älä vaihda puheenaihetta ja kerro mikä toi on." "No palovamma." "Mistä?" "Hellasta." "Älä valehtele." "Fine. Tein sen ite sytkärillä, happy now." Taehyung sanoi ja kääntyi selkä minua päin. "Oonks mä tehnyt jotain että sä satutit itteäs?" "Et. Annetaan olla. Se oli vika kerta, okei?" "Ei. Sun pitää puhua mulle." "Oon väsynyt tähän kaikkeen, en jaksa enää." "Mitä sä tarkotat?" "Oon kaikki päivät yksin kotona, koska sä oot töissä ja tytöt koulussa. Sul ei oo enää yhtään aikaa mulle." "Rakas mä yritän päästä töist niin ajoissa kun pääsen." "Tiiän, mut jostain syyst tuut aina myöhään. Tiiän ettet voi sil mitään, enkä syytä sua siitä. Oon kai vaan liian huomion kipee, anteeks." "Lopeta toi." "Mikä?" "Lopeta pyytämäst anteeks kaikesta mille et voi mitään. Se on rasittavaa." "No sori se nyt sattuu tulee luonnostaan mult, koska tuntuu silt et kaikki on mun syytä ja et mun pitäis olla pahoillani siitä." "No ku ei sun tarvii." "En jaksa nyt puhuu. Öitä." Taehyung sanoi. Käännyin selälleni ja huokaisin.

Jiminin näkökulma
Istuin terassilla ja katsoin tähtiä. Yoongi oli jäänyt meille yöksi, koska Joo-Chan halusi ja pojan mielestä Yoongin seurassa oli kivaa. Ei minulla itselläni ollut sitä mitään vastaan, se vain etten jaksaisi sitten kuulla Jayn valitusta. Huokaisin syvään ja painoin pääni sitten polviini.

Terassin ovi avautui, jonka takia nostin pääni pois polvistani ja katsoin kuka tuli terassille, ja se oli Yoongi. Nousin ylös ja olin lähtemässä sisälle, mutta Yoongi otti ranteestani kiinni. "Älä lähe viel." Hän sanoi ja päästi sitten irti. En lähtenyt vielä vaan jäin seisomaan Yoongin viereen. "Mitä Jay tarkotti sil, ettei Joo-Chan tiiä kuka mä oon?" "S-Se ei tiedä et-ttä sä oot sen i-isä." "Se luulee et Jay on sen isä?" "Mmm.." "Miks me ei kerrota sil et mä oon sen biologinen isä?" "Ei. Tää on vaan helpompaa näin." "Helpompaa? Sä et anna mun olla osana meidän pojan elämää." "Annan, mut sen pitää luulla että sä oot sen kummisetä." "Miks? Totuuden kertominen ois helpompaa, joten miks me ei tehä niin?" "Hyung mä sanoin jo ei." "Haluun tietää syyn." "Koska Jayn mielestä Joo-Chanin on liian vaarallista olla sun kaa." Sanoin. Yoongi naurahti kuivasti "Vaarallista?" Hän kysyi "N-Niin." "En vois ikinä satuttaa mun omaa lasta ja sä tiiät sen etkö?" Yoongi kysyi ja kääntyi kasvotusten minua päin. En tiedä mitä pitäisi sanoa. Yoongi on sanonut montakertaa ettei hän esimerkiksi satuttaisi minua ja teki niin kuitenkin. Käänsin katseeni alas. Tunsin lujan otteen leuassani ja sitten minun pää nostettiin Yoongia kohti. "Etkö, Jimin?" Hän toisti. Irrotin hänen otteen leuastani ja yritin lähteä sisälle, mutta Yoongi työnsi minut seinää päin. "Älä koske." Sanoin ja Yoongi päästi irti minust. "En lyö sua, jos sitä pelkäät." "Niinkö? Vähän vaikee uskoo tohon, ku sä oot hakannu mut monta kertaa." "Mä oon muuttunut. En käytä enää päihteitä, kosska en haluu satuttaa sua tai meidän poikaa." "Yoongi lopeta. Se ei oo sun vaan jayn, okei? Ois vaan parempi ettei me puhuttais tästä enää." "Anteeks? Onks Jay aivopessy sut?" "Ei oo. Tajusin vaan että sun lähel ei oo turvallista." "Baby mä sanoin että mä oon muuttunut." "Älä sano babyks. Oon sulle Jimin." "Älä viitti. Sä et voi väittää ettetkö kaipais mua, meitä." "Se ei toimi." "Kokeillaan jätä Jay ja alota mun kaa alusta, niin mä todistan että mä voin olla hyvä isä." Yoongi sanoi. Olin vastaamassa mutta Jay keskeytti minut. "Baby Joo-Chan haluu iltasadun." "Okei." Vastasin ja menin sisälle. Jay meni terassille.

Jayn näkökulma
Jimin lähti sisälle, jolloin jäin Yoongin kanssa kahdestaan. "Kai sä tiedät ettei Jimin ota sua takas?" Kysyin "Niinkö luulet? Se rakastaa mua enemmän ku sua." "Niinkö? No miks se ei sit tykänny siit että sä koskit siihen?" "Koska sil nyt sattuu olee huonoi muistoi mun kosketuksesta." "Sen takia teidän suhteest ei tulis mitään. Mä sentään osaan kohdella Jiminiä oikein." "Mitä sä tarkotat. Etten muka osais kohdella Jiminii hyvin, vai?" Yoongi kysyi ärtyneenä. "En mä niin väittänyt." "Just." "No mut mennään sisäl, nii voidaan jatkaa tätä keskusteluu ja juoda samal." "Häh?" "Eiks sul maistuis yks soju?" "No joo, mut en haluu olla kännis." "C'mon vaan yks." "No ei yks varmaan haittaa." "Noin sitä pitää." Sanoin hymyillen ja me lähdimme sisälle.
_________________________________________

Sanoja: 864