I ain't good to be yours pt.2 [LOPETETTU KESKEN]

"Öitä."

Istuin vessan lattialla ja itkin. Ei Jungkook kovaa minua lyönyt, mutta silti se sattui. Teinkö jotain väärin? Vai sanoinko jotain väärin? Olisiko minun pitänyt vain olla hiljaa? Ajattelin. Pyyhin kyyneleeni ja nousin ylös. Ehkä mun pitää vaan rauhottua, kyl se pyytää anteeks mult. Ajattelin. Vessan ovi avautui ja Jungkook tuli sisälle. "Miks sä oot viel hereil?" Hän kysyi. "Tuli v-vessahätä." Vastasin ja yritin kuulostaa vähemmän itkuiselta. "Kato mua." Jungkook komensi ja nostin katseeni häneen. Jungkook otti kasvoni käsiini ja pyyhki kyyneleeni pois. "Kui sä itket?" "M-Meni roska silmään." "Älä valehtele. Kui sä itket?" "Se ei oo tärkeetä." Vastasin ja siirsin hänen kädet pois kasvoiltani, ja yritin lähteä. "Mä vittu kysyin jotain!" Hän huusi jonka takia jäädyin paikoilleni. En uskaltanut liikuttaa mitään ruumiinosaani tai edes hengittää. Minusta tuntui siltä että haluaisin taas itkeä, mutta en voinut. Tunsin lujan otteen käsivarressani ja sitten Jungkook veti minut eteensä, mutta ei päästänyt irti. "No?!" Hän huusi "N-Näin painaj-jaista mun isästä ja ve-eljestä." Vastasin. Jungkook veti minut haliin. "Sori et huusin. Oon vaan stressaantunut töiden takia." Mies pahoitteli. "Kookie ei se haittaa." Sanoin. Jungkook erkaantui halista ja pussasi minua poskelle mihin oli lyönyt minua tänään. "Oon oikeesti pahoillani. Tiedän etten sais huutaa sulle jos mul on paska päivä, anteeks." "Ei se mitään." "Muista että mä rakastan sua." Hän sanoi ja pussasi minua otsaan, jonka jälkeen hän lähti. Menin katsomaan itseäni peilistä ja huomasin pienen punaisen jäljen lyönnistä, mutta en välittänyt. Lähdin takaisin makuuhuoneeseen ja menin Jungkookin viereen. Painauduin hänen rintakehään kiinni ja nukahdin.

Joo-Chanin näkökulma
Nousin ylös sängyltäni ja kävelin äidin ja isän huoneeseen, koska kuulin huutoa. Kun pääsin heidän huoneeseen he lopettivat riitelyn ja katsoivat minua. "Kulta sun pitäis olla jo nukkumassa." Äiti sanoi lempeästi "Miks te riitelette taas?" Kysyin "Ei me riidellä." Isä vastasi "Riitelette. Te huudatte toisillenne. Miks? Johtuuks se siitä sun kaverista?" Kysyin "Joo-Chan mee nukkumaan." Isä sanoi "En mä saa unta ku te huudatte toisillenne. Ja miks isä sun kaveri lähti?" Kun kysyin tuon, äidin ilme muuttui ahdistuneeksi. "Poika mee nyt nukkumaan ja mä kerron sulle sit aamulla, okei?" "Hyvä on. Öitä." Sanoin vanhemmilleni ja lähdin takaisin huoneeseeni. Otin puhelimen käteeni ja huomasin että olin saanut viestin Yonilta. Avasin meidän whatsapp keskustelut.

••
Viestit
Yon/Joo-Chan

Ooks viel hereil?
Lähetetty 23.57

Äiti ja isä riiteli tänään, ja isä löi äitii. Mua pelottaa..
Lähetetty 23.57

Oon mä. Munki vanhemmat riitelee taas.

Onhan sul kaikki hyvin? Voin kyl pitää seuraa sul.

Mul on kaikki ihan hyvin, pelästyin ku en oo ikinä nähny et isä löis äitiä.

Uskon. Mut hyvä jos sul on kaikki hyvin.

Nii. No miten sul on muuten menny?

Jos ei lasketa sitä mitä koulus tapahtu, niin on menny hyvin. Sul?

Ihan hyvin.

Kiva.

••
Sammutin puhelimeni ja laitoin sen nopeasti peiton alle, koska äiti avasi huoneeni oven. "Äiti mitä nyt?" Kysyin "Ei mitään. Tulin vaan kattoo et nukuks sä, mut sä varmaan oot menos nukkuu niin mä en häiritse." Äiti sanoi ja oli lähtemässä "Äiti." Sanoin ja hän kääntyi takaisin minuun päin, ja katsoi minua kysyvällä ilmeellä. "Onks isä ikinä lyönyt sua?" Kysyin ja äiti yskäisi vähäisen "Miksi kysyt?" "Noku Yonun ja Yunin isä löi niiden äitiä tänään ku ne riiteli ja sä ja isä riitelette tosi usein, niin mä luulin et se ois joskus lyönyt sua..." "Kulta sun isäs ei oo ikinä lyönyt mua, eikä se ikinä tekis niin joten ei tarvii pelätä." Äiti sanoi, mutta hän näytti hiukan epävarmalta sanoessaan sen. "Okei. Öitä." Sanoin "Öitä." Äiti sanoi ja lähti.
_________________________________________

Sanoja: 578

Sori et tää oli lyhyt😖. Yritän tehä pidemmän enskerral