Suurin salaisuus {wolfstar}

Ei....

                          ~remus~
Olin juuri herännyt ensimmäiseen päivään joululoman jälkeen ja oli aika mennä syömään ja sen jälkeen tunnille. Oli outoa miten sänkyni oli eilis illalla ollut petaamaton ja tuoksunut oudolta. En saannut päähäni mikä tuoksu se oli mutta se oli todella tuttu ja "turvallinen" jos niin voi sanoa. Se oli myös niin ihana tuoksu mutta mikä se oli? Aamupalan syötyäni menin tunnille ja tosi hienoa, jouduin kaikkien ystävieni kanssa eri tunnille koska tylypahkan henkilökunnasta oli joku sekaannus. Tunnilla opettelimme jonkun uuden loitsun joka oli mielestäni hyödytön ja osasin sen tavallaan jo. Siihen ei mennyt koko tuntia joten loput tunnista jouduimme pieniin ryhmiin tekemään jotain typeriä tehtäviä. Minun oli hankala keskittyä kun ajattelin koko ajan siriuksen söpöä hymyä ja kauniin sinisiä silmiä hiuksista puhumattakaan. Olen lähes sata prosenttia varma että hänellä on hyvä vartalo ja iso m- REMUS!!!! Havahduin ajatuksistani opettajan huutoon, tiesin että olin punastunut ehkä vähän liiankin vahvasti mutta minulla oli pahempiakin ongelmia. Opettajani katsoi minuun erittäin ei ystävällisellä ilmeellä ja ei aikaakaan kun hän jatkoi. -Remus, sinun on keskityttävä ryhmätyöskentelyyn! Hän lähes huusi. Onnekseni kello oli tasan ja opettaja itse oli antanut säännön että saa lähteä tasalta joten nousin tuolilta, nappasin sulkakynäni ja kirjat ja lähdin lähes juosten luokasta huutaen "kello on tasan! Moikka". Älysin että se oli aikamoinen virhe sillä se opettaja oli erittäin tiukka hermoinen ja PAM! Jäliki-istuntoa, hienoa.... Istuisin jälki-istunnon kahden viikon päästä TAAS henkilökunnan häiriintyneisyyden vuoksi. Loput tunnit sujuivat aika samalla tavalla onneksi ilman jälki-istuntoa. Viimeisen tunnin jälkeen olin suuntaamassa kohti rohkelikon tupaa kunnes tajusin jotain. Se tuoksu lakanoissani oli SIRIUS! Onko hän nukkunut vuoteessani??? Ja ajatteleeko tosissani että Sirius tuoksuu hyvältä!?!?!?!?!?. Ehkä, mutta inhoan valehtelua ja olen nyt koko päivän joutunut väittämään kaikille että en ole ihastunut keneenkään vaikka tiesin että rakastan Siriusta niin kovasti. Minun oli pakko kertoa se hänelle. Näin Siriuksen onnekseni kävelemässä kirjastolle päin ja päätin juosta hänen peräänsä, tiesin että hän ei tuntisi samalla tavalla mutta minun oli pakko kertoa hänelle tunteistani. Sydämeni jätti yhden lyönnin välistä kun näin nurkan takana punastuneen siriuksen ja jonkun puuskupuh tytön! Ei, Sirius ei voi pitää hänestä. He eivät olleet huomannut minua joten hiivin pois. Saavuin jonnekkin syrjäiseen paikkaa missä ei ollut ketään joten istuin maahan ja annoin kyyneleitteni valua. Oliko tässä epäonnistumisen huippu? Olin ihastunut ystävääni jolla oli joku toinen ja toinen ystäväni oli homofoobikko.

Sori ettei oo tullu pitkään aikaan näitä ja sori myös että tää oli niin lyhyt, ens osa on pidempi

[sanoi 385]