Guilty of love. /Dramione

*ööh Illalla Join

Dracon näkökulma.

Nousin sängystä ylös, päätäni särki. Muistin nopeasti juoman jota olin juonut. Kävelin nopeasti Blaisen luokse. Hän oli juonut enemmän löytämääni litkua. Juoksin pojan luokse joka makasi elottomana maassa. Säikähdin huomattuani pojan kuolleen. Tunsin vatsassani kipua ja lähdin juoksemaan.

Juoksin sairaala siiven oville tuntien vatsakipua. Avasin ovet nopeasti karjaisten; "Joku auttaa, mut ja Blaise on myrkytetty! Blaise on kuollu mut mä en viel!"

Matami Pomfrey juoksi luokseni Ginnyn sängyltä. Nainen säikähti ja avasi suunsa pitkän tauon jälkeen.

"Voi hyvänen aika kutsun Kalkaroksen tänne hän saa tuoda vastamyrkyn."
Nainen sanoi." Kuinka kauan myrkyn juonnista on?" Nainen kysyi.

"Ööh eilen illalla join. Ja sit kai pyörryin ja nukuin, aamulla herättyäni mun vatsaan sattu. Näin Blaisen makaamassa maassa ja juoksin tänne. Se joi enemmän ku mä."

Kalkaros juoksi miinuuttien kuluessa ovista sisään. Hän nappasi otteen kaulastani ja kaatoi kurkustani sinistä ainetta. Olin tukehtua aineeseen ja kuulin kuinka Kalkaros karjui korvaani. Kalkaroksen äänet olivat minulle vain kellojen soittoa, kun tuijotin Ginnyä silmiin. Kuulin kuinka Kalkaros juoksi ulos isoista puisista ovista.
Kun ovet olivat paukahtaneet kiinni juoksin Ginnyn sängyn luokse. Katselin puna hiuksisen tytön ruhjeisia surun muramia kasvoja. Tytön kädet olivat paketoitu isoiksi paketeiksi. Hän näytti karulta ilmestykseltä.
Sain avattua vihdoin suuni.

"Missä Mione?" Karjahdin nopeasti.

"H hän o on Mungossa. Se oli vikani. Ilman minua hän ei olisi siellä!" Tyttö kiljui itku kurkussa.

Katsoin pitkään itkun ja paniikin täyteistä tyttöä. Viha sokeutti pääni ja juoksin pois. Juoksin Dumbledoren luokse vihaisena. Olin nopeasti hänen oviensa edessä ja lausuin salasanan.

"Lakritsi jäähdyke." Sanoin nopeasti.

Juoksin Dumbledoren luokse ja istahdin tuolille. Dumbledore ei näyttänyt ihmettelevän tuloani. Hän vain katseli silmiäni iloisesti. Istuin hiljaa tuolilla kunnes mies vieressäni avasi suunsa.

"Granger on kunnossa. Hänet on viety Mungoon ja on hoidossa. Voit nähdä hänet jos haluat. Mutta hänen näkeminen voi olla rankkaa!" Mies puheli rauhallisena aivan kuin kaikki olisi kunnossa.

"Mmitä Hermionelle on käynyt? Kaikki puhuvat vain Mungossa mutta eivät kerro tapahtunutta!" Huusin vihaisena.

"Jaa no helppo selittää. Hermione oli vangittuna puolitoista viikkoa tädilläsi. Hänen luunsa heikkenivät eikä hän voinut kävellä. Ginny epäonnistui taijassaan ja räjäytti Grangerin sellin. Granger hautautui sellin palojen alle. Hänen luunsa eivät kestäneet sekä kalterien palanen lävisti hänen kyljen." Mies kertoi rauhallisena.

Hengitin syvään peloissani. Hän oli kunnossa se oli tärkeintä. Kyynel vierähti silmilleni miettiessäni rakastani Mungossa.

" Voinko nähdä hänet?" Kysyin nopeasti.

" Siitä vain hormiverkostoista Mungoon. " Mies sanoi iloisena.

Kävelin takan luokse ja lausuin nopeasti sanat jotka veisivät minut rakkaani luo. Tunsin huonoa oloa ja pyörinää päässäni. En muistanut että hormiverkoissa kulkeminen oli näin epämukavaa. Yhtäkkiä laskeuduin vaaleaan huoneeseen jossa oli kaksi tuolia joilla istui vanhoja velhoja.

Näin huoneen pääsä oven ja juoksin ovesta ulos. Päädyin aulaan ja katsoin eteenpäin. Näin vastaanoton, juoksin vanhan naisen luokse ja kyselin Hermionesta. Nainen vastasi minulle nopeasti töksäytellen ja minä vain totesin isästäni jotain pelotellakseni. Juoksin äkkiä osastolle josta löytäisin hänet, tytön jota niin rakastin.

Kävelin oven eteen jonka takaa näkisin hänet. Painoin kahvan hitaasti alas ja avasin oven. Astuin huoneeseen sisälle ja kuulin Hermionen voihkaisevan; "Ddraco luulin e että en enään nnää ssinua."

"Mione!" Huudahdin onnellisena.

Juoksin haluamaan tyttöä onnellisena. Tunsin tytön suolaiset kyyneleet puvullani. Hän nyyhki onnellisena vieressäni ja katselin tämän kauniita kasvoja. Tytön kauniit kasvot olivat ruhjeilla. Hoitajat kävivät aina välillä katselemassa Hermionea. Katselin tyttöä surullisena kun tämä kiljui kivusta ennen lääkitystä. Ulkopuolinen olisi voinut luulla tytön seonneen. Olin onnellinen kaikesta huolimatta. En halunnut kenenkään tai minkään pilata sitä hetkeä. Vieressäni nukkui kaunein tyttö maailmassa. Silitin hänen pörröisiä hiuksia jotka oli yritetty selvittää ja laittaa leteille.

*****

Heräsin kovalta tuolilta kosketukseen. Jokin tuttu ja lempeä oli koskettanut polveani. Nostin katseeni maasta ja näin kuinka Hermione kosketti polveani lumoutuneena.

"Minä sain koskettua sinuun!" Kiljaisi tyttö innoissaan.

Hyppäsin tuolilta alas ja syöksyin tytön lähelle. Suutelin häntä hitaasti. Kun päästin irti näin tytön hymyilemässä vieressäni kaunista leveää hymyään. Olin sulaa siihen paikkaan. Hymyilin takaisin virnistäen ja kuiskasin tytön korvaan; "Mä rakastan sua enemmän ku ketään koskaan."

Tyttö hymyili suloisesti ja kuiskasi; "Mä rakastan sua Draco!"

Hymyilin tytön sanoille ja kiipesin tämän sängyn reunalle istumaan. Silittelin tytön hiuksia rauhassa kun tytön kivut yltyivät. Sydäntäni särki nähdä kuinka paljon häneen sattui jokainen liike. Hoitajat rauhoittelivat tyttöä. Mutta hän ei voinut kivuilleen mitään.

Siinä minä Draco istuin rakastamani tytön sairaala sängyllä tämän kiljuessa kivusta. En olisi koskaan uskonut olevani tässä tilanteessa. Sydämeeni iskeytyi nuoli jokaisella tytön kiljaisulla.

No mut hei kolmas tänää! Se edellinen oli vähä ikävempi joten täs teille viel illalle vähä mukavempi 😅.

Mut kiitti jos luit tänne asti ja jos pidit Paina ihmeessä votee ja kommentoi jotain kivaa <3.