Guilty of love. /Dramione

"Äiti, Äiti On Rikki!"

Kävelin käytävää pitkin kohti suurtasalia katsomaan Seirenin lajittelua. En ollut nähnyt tyttöä aijemmin, joten minua jännitti tytön näkeminen.

Avasin isot puuovet ja astelin saliin rohkelikkojen pöytään. Kahmaisin nopeasti muroja maitoon ja aloin syömään nopeasti. Katsahdin luihuisten pöytään ja näin Dracon syömässä vaivaantuneena leipäänsä Pansyn kosketellessa tämän poskea. Oksensin mielessäni samalla kääntäen päätäni oville jotka aukesivat.

-Toivottakaa tervetulleeksi Seiren Parkinson-Granger! Huusi Dumbledore kovaan ääneen.

Miksi hänen piti kailottaa nimeni?? Katselin musta hiuksista tyttöä joka käveli salin edustalle. Tytön hiukset olivat pitkät kiharat kuin minun. Hän oli vain pari senttiä minua lyhyempi. Tytön kasvot olivat kauniit mutta näyttivät hyvin paljon minun sekä Pansyn yhdistelmältä. Hän ei vaikuttanut ylimieliseltä.

Koko sali oli kohahtanut kuullessaan "Granger". Malfoy katsoi minua kummastuneena Pansyn esittäessä oksentavan. Loin pojalle nopean surumielisen hymyn ja käänsin pääni lajitteluhattuun. Tuijotin Seireniä herkeämättä Dumbledoren selittäessä Seirenin myöhäisestä tulosta tylypahkaan.

***

"Vai niin Parkinsonien sekä Grangerien yhdistelmä. Mielenkiintoinen tapaus! Vaikuttaisi yhtä ovelalta kuin siskonsa Pansy mutta fiksulta kuin Hermione! Tosin olet hieman tyhmempi tapaus kuin Grangerin tyttö." Lajitteluhattu sanahti ilkikurisesti.

Tyttö pyöräytti silmiään istuessaan. Hän loi katseen minuun ja käänsi nopeasti päänsä Pansyyn joka näytti vihaiselta. Huomasin tyttöjen mulkoilevan toisiaan.

" Luihuinen" Huusi Lajitteluhattu.

Katselin tytön surullisia kasvoja tämän siirtyessä luihuisten pöytään. Draco näytti halveksivalta katsellessaan tyttöä joka siirtyi istumaan pojan viereen. Naurahdin pojan ilmeelle ja otin laukkuni sekä keppini. Kävelin vaivalloisesti oville ja avasin ne, astuessani ovista kuulin kenkien kopisevan takanani. Katsahdin tyttöön joka juoksi luokseni ja nappasi kädestäni kiinni. Katsoin tytön ruskeisiin silmiin ja hymyilin heikosti hänelle.

-Hei Hermione! Tuntuu vähän oudolta olla sun sisko ja Pansyn! Oon kuullut et Pansy vihaa sua, tai oikeastaan aika paljonkin oon kuullut susta! Tyttö sanoi nopeasti mutta ystävällisesti.

-Ööh okei. Päädyit sitte luihuiseen. Sanoin nopeasti hieman pettyneellä äänellä.

-Joo oisin halunnu puuskupuhiin. Sanoi tyttö surullisesti.

Olin yllättynyt ja moikkasin häntä ja lähdin. Minulla oli kiire liemi tunnille. Kävelin keppien kanssa varoen tyrmien ovelle. Nostin käteni salpaan ja avasin oven, kuulin kuinka ihmiset viheltelivät ja nauroivat astuessani luokkaan. Ron katsoi minua inhoten tuoliltaan eikä vaikuttanut enään yhtään ystävälliseltä. Katsoin poikaa ja luokkaa ainoa paikka joka oli vapaana oli tietysti Dracon vieressä. Olisin niin paljon mieluummin nyt istunut Harryn tai  Ronin vieressä. Kävelin pojan viereen ja istuin tämän viereen kalkaroksen syöksyessä luokkaan. Poika puristi kättäni kuunnellessaan kalkaroksen selostusta lemmen juomasta.

Kalkaros halusi meidän harjoittelevan lemmenjuoman keittämistä vielä, joten saimme jälleen tehdä sitä. Tiesin miltä juomani tuoksuisi mutta aloin keittämään pojan kanssa lientä kuin en tietäisi tuoksuani.

***

Olimme keittäneet lienemme ja Kalkaros kävi jälleen kyselemässä liemien tuoksua. Ehkä hänellä on huono muisti tai jotain? Naurahdin mielessäni ja käänsin katseeni Roniin ja Harryyn joiden piti selittää tuoksunsa.

-Ööh mansikka, vanukas, hunaja sekä ruusu. Luetteli Harry varoen Ronin katsetta.

-Entä Weasley? Kysyi Kalkaros kylmästi.