Dangerous [ Larry Stylinson ]

3

Mun kone meni rikki, koska mun koira hyppäs sen päälle ja se tippu lattialle, joten joudun nyt kirjottaa puhelimella -.-

// En tiiä miltä tää näyttää koska pelkään et se jättää outoja välejä yms.

Mutta aloitetaan! :)

                        ~ Dangerous ~

# Louis #

Ainoa ääni jonka kuulen on sateen ropina, joka lyö vasten ikkunoita samalla kun juoksen ympäri taloa löytääkseni ulko-oven. Askeleeni ovat hiljaiset, vaikka lattia on vanha ja nariseva. En ole nähnyt tai kuullut ketään pakomatkallani, joten oletan että talossa ei ole muita.

Luulisi, että talo on pienempi niinkuin ulkoapäin näyttää, mutta talossa on portaat sekä ylös ja alas.

Säpsähdän, kun salama välähtää, ja sen valo täyttää koko talon. Heti sen perään kova jyrinä, joka tuntuu kaikuvan talossa.

Olen aina pelännyt ukkosta, sillä siitä on jäänyt minulle traumat kun olin pieni, mutta nyt ei ole aikaa muistella sitä vaan päästä täältä pois ja nopeasti.

Äkkiä saavun keittiöön, jossa olin ollut aikaisemmin.

Nyt ainakin muistan mistä löydän oven.

Taas välähdys.

Jyrinä laukeaa raketin lailla, ja huomaan kuinka pöydällä olevat lasit ja astiat helisevät. Myös lamppu näyttää siltä kuin se tippuisi minä hetkenä tahansa.

Pahin mitä nyt voisi tapahtua olisi se, että miehet palaisivat ja huomaisivat minut. Sen varalta otan hopeisen veitsen pöydältä ja pitelen sitä tiukasti otteessani.

Viimeinkin saavun ovelle. Katson taakseni ettei minua seurata. Otan kiinni ovenkarmista ja painan sen hitaasti alas. Ovi kloksahtaa auki ja kylmä tuuli  puhaltaa kasvoilleni.

En ehtinyt ottaa askeltakaan kun jo kuulen askeleita, jotka tulevat ulkoa. Piiloudun äkkiä oven sisäpuolelle ja pidätän hengitystäni.

Askeleet lähestyvät ja lähestyvät, kunnes ne loppuvat kuin seinään.

En uskalla liikkua. Tiukennan otettani veitseen. Kuulen kuinka sydämeni tykyttää raivokkaasti rinnassani. Hengitykseni on nopea, ja käteni jääkylmät. Oloni on kuin pyörtyisin minä hetkenä hyvänsä.

En ole kuullut mitään pitkään aikaan. Mitä jos hän lähti? Jos se olikin vain posteljooni? Entä jos kuvittelin vain koko asian? Päätän kurkistaa varovasti ovenraosta. Pimeys avautuu eteeni. En näe mitään muuta kuin ruohikon ja sadetta.

Nyt tai ei koskaan.

Avaan oven kokonaan ja valmistaudun juoksuun. Ääni takanani saa pääni kääntymään sitä kohti, ja aikeeni juosta karkuun henkeni edestä kovempaa, mutta se on jo liian myöhäistä.

Iskeydyn kovaa jotakin vasten, ja menetän otteeni veitsestä. Kaadun selälleni märälle ruohikolle, jonka jälkeen viiltävä kipu selässäni saa minut lamaantumaan ja huutamaan kivusta.
En voi pysähtyä.

Avaan silmäni ja huomaan kauhukseni, että olin törmännyt henkilöön, enkä keneen tahansa henkilöön vaan toiseen miehistä.

-------------------

/// Kello on  yli yks yöllä, ja oon TOSI väsyny, joten oikeesti pahoittelen kaikki kirjotusvirheet (varsinki pilkut ja yhdyssanat)  Oikeesti mun äikkä on 7 enkä ees oo varma mihin väleihin pilkut tulee :DD omg

Mut kerro mielipitees!