Dangerous [ Larry Stylinson ]

9

Hei ihmiset !
Kohta on kesä!!
Ootteko kaikki lukijat tulossa keikalle? :))

Sittekku kesä alkaa niin lupaan kirjottaa useemmin!

Muo ärsyttää ku sana sassy on suomeks nenäkäs yms. Ei se kuullosta niin hyvältä :///
----------------------------------------

#louis#

"VIE MUT KOTIIN!!!"

"MÄ HYPPÄÄN KOHTA POIS!!"

"SOITAN POLIISIT!!"

Olen huutanut koko matkan, ja sen kyllä huomaa Harryn kasvoilta.

"PÄÄSTÄ POIS!!!"

Huutaminen ei näytä toimivan, vaikka Harry näyttääkin siltä kuin räjähtäisi kohta. Jos käteni eivät olisi sidottu voisin hypätä. En välitä vammoista, kunhan pääsen pois.

Katson auton mittaria, joka näyttää 190. No, en mä varmaan kuolis... enhän?

Käteni alkavat puutua takanani, enkä voi nojata paljoakaan eteenpäin, koska Harry laittoi turvavyöni niin tiukalle. Oloni on kuin vauvalla, turvaton, ja hyödytön. Vielä ku turvaistuimen sais.

Katson Harryn vihaista sivuprofiilia. Ja yritän rauhoittua hieman.

"Voitko sä ystävällisesti irrottaa nää mun käsistä?" Kysyn ärtyneenä. Sitten pitkä hiljaisuus.

"En."

Kohotan kulmiani.

"Mun käsissä ei oo enää tuntoa!" Huudan

"Sääli."

Väärä vastaus...

"ÄLÄ LAITA MUO TAAS ALOTTAMAAN!"

Harry kääntyy vihaisesti minuun päin, ja huutaa.

"HALUUTKO SÄ ETTÄ MÄ TUKIN SUN SUUNKIN?"

Pysyn hiljaa, ja tuijotamme toisiamme vihaisina.

KUKAAN ei käske Louis Tomlinsonia olemaan hiljaa.

---------------------------------------------

En tiedä missä vaiheessa olin nukahtanut, mutta olimme kai perillä... Tajuan taas, että minut on NAPATTU, ja alan panikoida. Harry nousee autosta, ja avaa minulle oven.

"Noniin ulos sieltä." Harry sanoo vakavana, ja alkaa etsiä jotain takapenkiltä.

Katson ulos ikkunasta. Pilkkopimeästä erottuu suuri rakennus. Kaikkialla muualla on metsää.

Olen murhaajan nappaamana, joka on yrittänyt tappaa minut... Vasta nyt todellisuus iskeytyy kunnolla. Se kuollut nainen oli Harryn syytä!! Hän aikoo tappaa minutkin!! Punaiset silmät, ja ylipitkät hampaat?! Olinko kuvitellut ne? Ei kellään ihmisellä voi olla punaisia silmiä, ellei piilareita. Entä se toinen mies, joka oli lukinnut minut huoneeseen!? En edes tiedä missä olen nyt!!

"Nouse!" Harry huutaa, ja katsoo minua. Pudistan päätäni.

"Joko sä tuut ite, tai mä nostan sut sieltä."

"Sä tapat mut! Niinku sen naisen!" Huudan peloissani.

Harry katsoo minua hetken miettien, mutta tajutessaan mistä puhun hän hymyilee, ja pudistaa päätään.

"Tää on molemmille helpompaa, jos sä tuut ite sieltä nyt vaan pois."

Harry avaa oven kokonaan, ja odottaa minua.

"Mä. En. Tuu."

"Louis mä alan suuttua."

Istun paremmin auton penkille, ja katson muualle.

Harry rypistää kulmiaan vihaisesti, ja alkaa repiä minua pois autosta.

"NÄPIT IRTI!" Huudan, ja alan potkia Harryä.

Hän yrittää saada otteen jaloistani, mutta potkaisen häntä vahingossa niin kovaa leukaan, että hän peräänty, pidellen kiinni leuastaan. En uskalla katsoa häneen, sillä pelkään Harryn lyövän minua takaisin. Käperryn pieneksi mytyksi penkille.

"Mä oon saanu tarpeekseni Louis! Sä saat sitte nukkua täällä!" Harry paiskaa oven kiinni, ja lukitsee ne perässään. Katselen vain peloissani ikkunasta, kun Harry kävelee raivoissaan kohti rakennusta. Hän avaa oven, ja katoaa sisälle.

Hienoa! Olen lukittuna autoon! Mä en usko tätä todeksi! Jos olisin pysynyt kotona, ja pitänyt vielä vaikka päivän lomaa, en olisi täällä! Ja nimenomaan täällä! En tiedä missä olen! Mitä Harry haluaa minusta?!

Jos hän tahtoisi tappaa minut niin miksen ole jo kuollut?

--------------------------------

Olen istunut yksin kylmässä autossa jo monta tuntia, enkä tunne jalkojani. Kukaan ei ole poistunut talosta, tai mennyt sinne. Pakkanen puskee läpi ihon sisuskaluihini.

Kuka olisi arvannut, että kuolen autoon.

Olen niin kylmissäni ja väsynyt, vaikka olen nukkunut tänne tullessamme.

Ylläni on vain huppari, ja mustat farkut. kylmyys on sietämätöntä. Jopa ikkunat ovat jäässä.

Mä en halua kuolla vielä.

Leukani tärisee, ja hengitys tulee ulos höyrynä. Alan täristä kovempaa.

Toivon että joku tulisi.

Edes Harry.

Suljen silmäni, ja annan kyyneleen virrata vapaasti pitkin poskeani.

Jokaista paikkaa sattuu.

En ehtinyt hyvästellä Nialia, Liamia, tai ketään. Vai jäisivätkö hekään edes kaipaamaan?

Toivottavasti poliisit löytävät ruumiini sitten joskus...

"Louis?"

"Ootko sä hengissä?!"

Harry?

Harry avaa hätääntyneenä auton oven, joka oli jäätynyt jo melkein kiinni.

"MÄ OON PAHOILLANI LOUIS EI MUN OLLU TARKOTUS JÄTTÄÄ SUO NÄIN KAUAKS AIKAA TÄNNE"

Harry huutaa, ja laittaa kätensä poskilleni. Olen niin jäässä, etten jaksa vetäytyä, vaan nautin Harryn käsien lämmöstä. Harryn ilme on hätääntynyt, ja pelokas?

"LOUIS SÄ- SÄ OOT IHAN JÄÄSSÄ"

Harry nostaa minut panikoiden pois autosta, ja lähtee viemään minua ripeästi kohti rakennusta.
Jos olisin täysissä järjissäni, olisin taistellut kynsin, ja hampain, mutta en kykene tekemään muuta kuin antautua Harryn suurille, ja lämpimille käsivarsille.

-----------------------------------

Hihhhh ;))

Oli aika lyhyt, mut musta oli oikee kohta lopettaa.

Kommenteja?