Dangerous [ Larry Stylinson ]

6

                              ~ Dangerous ~

            #Louis#

"Louis? Louis! LOUIS!! SIIRRÄ SE ISO TAKAMUKSES POIS MUN TYYNYLTÄ!"

"Mmmm..." Käännän kylkeäni, mutta jokin työntää minut suoraan lattialle.

"Auh, ei tarvi töniä." Sanon ja nousen takaisin sohvalle.

"Sä oot potkinu muo koko yön ja varastanu mun peiton." Niall tiuskaisee, ja nousee istumaan.

"Sinuna olisin kiitollinen, että sait ees nukkuu tälläsen masterpiecen vieressä." Sanon virne huulillani, ja nousen seisomaan.

"hmph ... Ainoastaan sun unissas."

"Mul on kyl kauhee nälkä. Mä voisin tehä meille lämpimii leipii. Haluutko sä?" Niall kysyy ja kävelee keittiöön.

"Joooo! Mulle paljon juustoo, ja kinkkuu !"

Kävelen hetken päästä myös keittiöön, ja laitan veden kiehumaan. Otan kupin kaapista, ja menen istumaan pöydän ääreen.

"Eikö sul oo tänää töitä Niall?"

"Illalla." Hän vastaa simppelisti ja ja laittaa leivät uuniin.

"Aa, ok. Munki pitäis varmaa mennä huomenna jo töihin." Sanon ja pyörittelen kuppia kädessäni.

Vedenkeitin piipahtaa sen merkiksi, että vesi on kiehunut. Kaadan kuppini täyteen ja etsin teepakettiani. Yorkshirea tee on parasta, varsinkin kylminä iltoina. Laitan pari palaa sokeria, ja kaadan sekaan vähän kylmää vettä, jotta en polttaisi suutani. Istun takaisin pöydälle hörppimään teetäni.

Pian Niall ottaa leivät uunista ja laskee ne pöydälle.

"Mun pitäis varmaan oikeesti nyt lähtee kotiin, koska Liam on jo tullu, ja muistin just et mun pitää viel käydä ruokakaupassa." Niall sanoo samalla kun mutustaa leipää.

"Ok.. Mut kai sä syöt eka kunnolla?"

"Oliko toi muka kysymys?" Niall kysyy nauraen ja tunkee lisää leipää suuhunsa.

----------------------------------

Istun sohvalla katsomassa TV:tä. Niall lähti noin tunti sitten, ja ajattelin katsoa vain jotain sarjoja aikani kuluksi. Minua vieläkin häiritsee se kun en muista mitään siitä, mitä minulle tapahtui ennenkuin jouduin  sairalaan. Lääkäri kyllä sanoi, että muistini kyllä palautuu, mutta se vie aikaa. Olin kai tulossa kotiin Nialilta ja kaatunut. Olikohan puhelimeni sitten varastettu? Kai mies, joka oli minut löytänyt olisi ottanut puhelimeni, jos se olisi lojunnut maassa. No onneksi mitään muuta ei sattunut, sehän oli pelkkä puhelin... Täynnä tietojani.... ja kuviani.... No jaa sain kuitenkin Nialin vanhan varapuhelimen, jotta voin soittaa hädän yllättäessä.

Eikö täältä TV:stä tuu mitään hyvää? Räpsin kanavia, ja yritän löytää jotain mielenkiintoista. Ahaa uutiset. Jospa niissä olisi jotain kiinnostavaa.

Ruutuun ilmestyy tutun näköinen vanha talo/mökki, ja uutispäällikkö.

"Täällä Ben Parker kymmenen uutisista, hyvää iltaa. Juuri saamamme tiedon mukaan, tästä rakennuksesta, joka sijaitsee DownStreetillä, on löydetty ruumis. Paikalla ei ollut ketään, kun ruumis löydettiin. Talo oli autio, eikä johtolankoja ollut. Kehotamme asukkaita menemään kotiin ja lukitsemaan ovet yöksi, sillä murhaaja on vapaana. Poliisi tutkii asiaa, ja jos satutte tietämään asiasta, pyytäisin teitä kertomaan asiasta poliisille. Kiitos ja hyvää illanjatkoa. "

Jään tuijottamaan ruutua kauhuissani. Murhaaja?! Vapaana?! DownStreet on ihan tässä lähellä! Juoksen heti lukitsemaan ovia, ja sulkemaan ikkunoita. Olen hyvin peloissani, enkä uskalla mennä yläkertaan. Pakko soittaa Nialille. Otan puhelimeni sohvalta ja etsin Nialin numeron.

Tämä on vastaaja, voit lähettää viestin äänimerkin jälkeen.

Saatanan vastaajat, ja äänimerkit. Täytyy soittaa Liamille.

Piip

Piip

Piip

"Haloo? Louis? Onko kaikki hyvin?" Liamin huolestunut ääni kysyy.

"Missä Niall on?? Ja näitkö sä äsken uutiset?! Entä jos se murhaaja tulee tänne?!" Huudan kauhuissani, ja istun sohvalle vapisten.

"Ota ihan rauhassa. Niall on töissä, eikä se voi vastata. Kyllä mä katoin, mutta ei se sinne sun taloos tule. Ne livistää aina karkuun." Liam sanoo lohduttavalla äänellä.

"Mut entä jos tulee..?!"

"Ei se tuu. Meet nyt vaan nukkumaan, ja rauhotut. Aamul on sit parempi mieli."

"Mut...?"

"Ei muttia, nyt meet nukkumaan."

"Okei... Kiitti ku lohdutit..."

"Ei mitään. Soita mulle, jos et saa unta." Liam sanoo rauhallisesti.

"Joo... Mä yritän nyt nukkua, öitä."

"Öitä, Louis!"

Suljen puhelimeni, ja käperryn sohvalle. Onneksi peitot ja tyynyt jäivät eiliseltä tähän. En uskalla mennä ylös huoneeseeni, joten nukun tässä. Laitan TV:stä tulemaan jotain rauhoittavaa, jotta saisin ajatukseni pois murhaajasta. Puristan puhelinta tiukasti kädessäni, jotta olen valmis soittamaan hädän tullen.

Pian silmäni alkavat tuntua raskailta, ja hiipua vähitellen kiinni.

KOPS

Mikä se oli?

Käännän äkkiä pääni oven suntaan. Kuuluiko se ovelta?! Sydämeni jyskyttää rinnassani, ja mieleni tekee itkeä. Oliko murhaaja täällä?! Lukitsinko oven kunnolla?! Odotan vain, ja tuijotan ovea.

Hiljaisuutta.

Kuvittelinko taas äänen? Missä puhelimeni on? Nostan hitaasti vapisevilla käsilläni peittoa, ja yritän löytää sitä. Katson maahan, ja siellähän se makaakin. Nostan sen, ja kietoudun takaisin peittoihin. Jospa ääni kuuluikin siitä, kun se putosi. Hengitän syvään. Minusta on tullut vainoharhainen, mutta kukapa ei olisi, jos tappaja liikkuisi naapurustossasi.

Suljen taas silmäni, eikä mene aikaakaan kun jo nukahdan.

------------------------------

Kommenteja?

Sori kirjoitusvirheet!