Dangerous [ Larry Stylinson ]

13

#LouisPOV#

Tunnen raskaan hengityksen niskassani, ja käännyn nopeasti ympäri.

Tulen vastakkain vaarallisen näköisen miehen kanssa. Mustat hiukset täydellisesti laitettuna ylöspäin, tummat vaatteet, ruskeat silmät ja pieni parran sänkä.

Se oli se sama mies, joka oli ollut Harryn kanssa, ja tuonut minulle aikaisemmin vettä.

Jään tuijottamaan tutun näköistä miestä, jäätyneenä paikoillani.

"Mihis sulla oli matka?" Hän naurahtaa ivallisesti, ja ristii kätensä.

Avaan suuni, mutten saa mitään sanotuksi. Katson peloissani nopeasti taakseni pystynkö peruuttamaan ennen portaita.

"Etkai sä vaan ilman lupaa täällä kuljeskele?" Mies kysyy rypistäen otsaansa, ja tulee lähemmäs.

"M-mä-" Yritän puhua, mutta se tulee pelokkaana sönkötyksenä ulos.

"Aijai jai... Harry ei varmaan ilahtuis jos kuulis, että sä oot yrittäny lähteä karkuun..." Hän sanoo, ja heiluttaa etusormeaan.

Puristan käteni nyrkkiin, ja astun askeleen kauemmas, järkyttynyt ilme kasvoillani.

"No veikö kissa kielen? Vai pitääkö mun etsiä se ite sun suusta?" Naurahtaen hän tulee lähemmäs, katsoen minua päästä varpaisiin nälkäisesti, ja hymyillen flirttailevasti.

Hänen katseensa viipyy pitkään kaulallani, ja se saa minut entistä hermostuneemmaksi.

"Anna mun vähän autt- VITTU!"

Kiitos itsesuojelu vaistojeni, potkaisen häntä huomaamattani nivusille, ja lähden juosten karkuun kohti tietä.

Pääsin juuri, ja juuri edes tielle, kun vahvat kädet vetävät minut kovakouraisesti pois jaloiltani, ja vinkaisen kivusta "Onneks Harry ei tuukkaan vielä hetkeen! Meillähän on paljon aikaa leikkiä, jos sä kerran niin haluat!" Hän huutaa karkeasti, ja ottaa minusta paremman otteen, minun yrittäessä päästä karkuun.

Vaikka kuinka riuhdon, hän ei päästä irti, vaan alkaa kuljettamaan minua takaisin sisälle.

"PÄÄSTÄ IRTI" Alan potkia vapailla jaloillani miehen jalkoja, mutten saa minkäänlaista reaktiota. "ÄLÄ KOSKE" Olemme jo melkein takaisin ovella, ja yritän purren saada hänen kätensä irti omistani. Alamme nousta jo rappusia ylöspäin ovelle, hän riuhtoen minua käsissään.

"LOPETA PLIIS MÄ OON PAHOILLANI, LOPETA!" Yritän anella itku kurkussani, mutta mies työntää minut tylysti sisälle, ja sulkee oven jalallaan.

"MÄ OON PAHOILLANI, MÄ EN JUOKSE ENÄÄ KARKUUN" Alan hyperventiloimaan, kun mies alkaa kuljettaa minua olohuoneeseen, ja samalla laskee takkini vetoketjua.

"Myöhäistä."

Tunnen kun kuinka tulen seläkkäin seinän kanssa, ja mies alkaa nälkäisesti silmillään harhailla ympäri vartaloani. "Mmm..."

Avaan suuni shokissa, ja katson pidempää miestä kauhuissani, kun hän nostaa käteni seinää vasten, ja alkaa näykkiä hampaillaan intensiivistä ihoa kaulallani.

Olen niin poissa tolaltani, etten tajua tehdä mitään, ja niin kaukana mukavuusalueeltani, etten voi hengittää.

"Jeesus, sun sydänhän pomppaa kohta ulos rinnasta." Mies sanoo kiusoitellen, jatkaen matkaansa alemmas, missä kaulani ja hartiani yhdistyvät.

Alan voida pahoin, koska en saa henkeä, ja miehen vahva partavesi vain pahentaa asiaa.

Hän tulee entistä lähemmäs ja alkaa näykkiä kaulaani nälkäisemmin.

Suustani pääsee pieni voihkaisu, ja silmäni alkavat sumentua kyyneleiden takia.

"Zayn?"

Käännän nopeasti pääni oikealla, jossa näen sumeasti Harryn seisovan toisessa päässä olohuonetta.

"Zayn, riittää!"

Zayn lopettaa kaulani näykkimisen, ja katsoo Harryn suuntaan yllättyneenä.

"C'Mon Harry ei yks purasu tapa, sitäpaitsi se aiko karata."

Kyyneleitä pidätellen katson vaivautuneesti Harryä, joka lähettää minulle vihaisen katseen.

"Mä hoidan sen myöhemmin, nyt päästä irti siitä."

Zayn huokaisee tylsistyneenä, ja irroittaa otteensa minusta.

Harryn katse on silti liimautunut minuun, enkä saa kunnolla henkeä.

Yritän vetää ilmaa keuhkoihini, mutten kykene. Ihankuin joku puristaisi niitä kasaan. Avaan suuni, mutta en saa aikaiseksi minkäänlaista ääntä.

Koko huone alkaa pyöriä, ja ilma tuntua kylmältä ihoani vasten.

Mitä tapahtuu?

Yritän yskiä, ja ottaa tukea seinästä, mutta se tuntuu kaatuvan, ja syövän minut mukaansa.

Korvissani jyskyttää sydämeni nopein liikkein, ja alan pudota läpi lattian. En voi huutaa tai liikkua.

Silmissäni alkaa vilistä erivärisiä pilkkuja, ja hitaasti alan kaatua kyljelleni johonkin kovalle, mutta en tunne kipua.

Tältäkö kuolema tuntuu?

Viimeinen asia minkä näin oli Harryn kiirehtiminen luokseni, ennenkuin vaivuin pimentoon.

----------------------------------

Oon ehkä huonoin kirjoittaja ikinä :D

1. Mun piti kirjottaa kesälomal
2. En kirjottanu
3. PCD
4. Ei ollu ideoita
5. Ei ollu motiivia
6. 1D draama twitterissä
7. (kiireinen kesäloma) ;)
8. Louis ja vauva
9. Kirjottaminen ei ookkaan se mun juttu
10. Oon alottanu liikaa tarinoita joita en oo myöskään jaksanu kirjottaa.

Vaikka täällä onki ollu ny kaikkee draamaa sen vauvan kaa ja aijoin jo lopettaa nää tarinat kokonaan, nii LARRY IS STILL REAL ja tää tarinahan on ollu koko ajan fictiota nii mitäs väliä sillä on :D

Ainiin ja vielä se että huomenna alkaa mulla lukio, ja pelkään pahoin et nää tarinat ei oikee etene kovin nopeesti :/