Darker than black

Like a brother

// Sain sellasen idean et laitanki jokaisen luvun nimeks jonku niitten biisin.
Varoitus: Luku sisältää päihteiden käyttöä ja kiroilua.
Nauttikaa

Kokoonnuimme illalla kaikki Aleksin luokse juhlimaan uuden kappaleen ensimmäisen version valmistumista. Emme olleet tietenkään vielä äänittäneet mitään, mutta Aleksi oli saanut biisin kuulostamaan melko hyvältä koneellaan. Koska Tommi ja Olli eivät olleet mukana biisin kirjoituksessa soitimme sen nyt heille ensimmäistä kertaa.
"Jesjes tää on hyvä!" Olli ilmoitti hyväksyvästi päätään nyökytellen.
"Hyväksytään", Tommi sanoi, mutta hänen äänestään kuuli hänen pitävän biisistä erittäin paljon. Kippistimme värikkäitä juomiamme, jotka olin upeilla baarimikon taidoillani loihtinut. Kaikki olivat hyvällä tuulella ja juomat hupenivat melko kovaa vauhtia.

Aleksin kämppä oli kaikista kämpistämme isoin. Se tosin kävi järkeen, koska olihin Aleksi ansainnut elämänsä aikana paljon enemmän rahaa kuin kukaan meistä muista. Tuo pörröpää oli ansainnut elantonsa dj hommilla, mutta oli nyt hylännyt ne lähes kokonaan bändimme vuoksi. Katselin hiukan ympärilleni talossa, vaikka näkökenttäni ei ollutkaan niin selkeä alkoholin vaikutuksesta. Aleksi oli asentanut olohuoneen kattoon ledivalot, jotka nyt vilkkuivat kovaan tahtiin. Istuimme sohvilla, minä Nikon vieressä.

"Ei vittu Porko millo viimeks sä oot pessy sun hiukset?" Niko nauroi, kun haistoi hiuksiani.
"Hei mulla on kuule tää mun ihana pörrötukka eikä sitä saa pestä jokapäivä" vastasin ja kosketin vaaleita hiuksiani.
"Yritäksä säilöö jotain muistoja tääl vai mitä hä?" Niko jatkoi ja pörrötti tukkaani.
"Haistappa sinä kuule paska", sanoin ja katsoin Nikoa.
"Hei Porko tuu tekee uuet drinkit!" Joel huusi keittiöstä, mihin hän oli juuri kävellyt.
"Tulossa!" Huusin ja nousin pussaten nopeasti Nikoa päälaelle.

"Mennään eteenpäin", lausuimme yhteen ääneen naurahtaen ja joimme kaikki drinkkimme loppuun. Bändimme keskellä oli syntynyt lukuisia inside läppiä useiden vuosien takaa ja sen kyllä huomasi puheestamme. Usein ulkopuoliset eivät meinanneet ymmärtää juttujamme, koska viittasimme usein tarinoissamme menneisiin hauskoihin hetkiin.
"Lähetäänkö pojat baariin?" Niko ehdotti ja avasi kaljatölkkinsä.
"Totta helvetissä me muuten lähetään", Ilmoitin ja nousin jo ylös. Emme olleet käyneet baarissa koko porukalla liian pitkään aikaan. Tosin tilanteeseen vaikutti myös korona jota oli edelleen melkein kahden vuoden jälkeen liikkeellä.

Astuimme ulos hyytävään ilmaan. Oli jo pimeää ja päivän auringon lämpö oli kadonnut täysin. Lähdimme kuitenkin kävelemään reippaasti kohti bussipysäkkiä miltä matkaisimme suosikki baariimme.
"Porko hei tuu tänne!" Niko huudahti kun huomasi, että kävelin hiukan muusta porukasta erillään. Olli, Tommi ja Joel juttelivat edessäni ja vastaavasti Niko ja Aleksi takanani. Kävelin Nikon luokse ja laitoin käden hänen olkapäänsä yli. Hän teki saman Aleksille ja pian olimme kävelevä ihmismuuri. Pienessä humalassa kun kerta olimme, aloimme laulaa ja yrittää kävellä kappaleen tahtiin. Se oli vaikeaa koska kaikilla oli usein hieman eri käsitys kappaleen rytmistä.
"Ai saatana!" Nauroin kun Niko astui varpailleni.
"Eiku me kävellään nyt tätä vauhtia ja tahtia", hän ilmoitti ja aloitti jalkakäytävällä steppauksen. Nauroimme ja saimme hetken päästä kiinni rytmistä myös Aleksin kanssa.
"KUUSTOISTA VUOTTA MÄ OON SUA RAKASTANUT, ENKÄ NUKKUNUT OO", hoilotimme naurunsekaisin sävelin. Muut olivat jo kaukana edessämme ja alkoivat vilkuilemaan jo taaksensa huolestuneesti.
"Meijän bussi tulee parin minan päästä", Aleksi ilmoitti yhtäkkiä hätäisesti ja lähdimme kävelemään nopeammin pysäkkiä kohti unohtaen monimutkaiset steppaus koreografiat.

Juuri kun pääsimme tielle millä pysäkki sijaitsi ajoi bussi ohitsemme. Näimme Ollin, Tommin ja Joelin jo istuvan lämpimässä bussissa, joten näytimme heille tunteikkaasti keskisormea.
"Olis vittu voinu sanoo sille kuskille et odottaa!", Niko tuhahti ja kaivoi taskustaan röökiaskin tarjoten sitä minulle ja Aleksillekkin. Aleksi kieltäytyi, mutta itse otin yhden ilomielin ja sytytin sen omalla leopardi kuvioisella sytkärilläni. Vedin savua syvälle keuhkoihin ja puhalsin sen hitaasti ulos. Niko teki samoin ja työnsi loput askista takaisin taskuunsa.
"Ale, millo seuraava bussi tulee?" kysyin ja katsahdin kohti suuntaa mihin missaamamme bussi ajoi.
"Ööh vissii seittemän minuuttii", hän ilmoitti puhelintaan katsoen ja sipaisi tummia hiuksiaan korvan taakse.
"Kiitos herra kartturi" Sanoin ja kumarruin pussaamaan tuota pörrötukkaa poskelle. Useat pitivät tapaani pussata kaikkia ja pussailla kaikkien kanssa outona, mutta itse en ajatellut sen olevan mitenkään erikoista. Mielestäni myös kavereina pystyi pussailemaan, vaikka olihan se aina hauskempaa jos mukana oli myös tunnetta.

"Ei saakeli mulla ei oo bussikorttia", ilmoitti Niko juuri ennen bussin saapumista.
"Voi helvetti nyt sun kanssa", Aleksi nauroi ja tarjoutui maksamaan Nikonkin lipun. Olin saanut röökini poltettua loppuun joten viskasin sen hiukan kostealle asfaltille ja tallasin sen varmuuden vuoksi. Niko oli tehnyt saman omalleen vain hetki sitten. Korjasin mustaa takkiani ja vaaleita hiuksiani, etten näyttäisi kodittomalta juopolta bussiin astuessani. Tai no tällähetkellä en ollut missään selvimmässä tilassa, joten viimeisestä asiasta saattoi hyvinkin erehtyä. Myös Niko haroi pitkiä hiuksiaan kun näki bussin lähestyvän. Viitoimme bussin pysähtymään ja astuimme sisään.

Kävelimme kaikista takimaisille penkeille ja istahdimme niille. Tai no Aleksi ja Niko istahtivat. Minä puolestani settauduin makuulle niin, että pääni oli Nikon sylissä.
"Huomentapäivää", tokaisin kun hän katsoi kysyvästi alaspäin. Räjähdimme molemmat nauruun ja pian myös Aleksi ryhtyi nauruun. En edes tiennyt tarkalleen mille nauroimme, mutta tiesin että minulla oli aivan helvetin hauskaa sillä hetkellä. Pari muuta bussin matkustajaa katsoi meitä paheksuvasti, mutta emme välittäneet heistä.