Love of Life (Joonas×Joel)

3

~Joonas~

Hetken soitettuani, Olli saapuu myös studiolle. "Sun päänsärky on tainnu helpottaa" sanon hymyillen tälle. "Joo. Aattelin tulla tänne vähä rauhottumaa. Mun kämppä oli ku mikäki kaatopaikka" Olli vastaa naurahtaen. Hän istuu sohvslle ja alkaa virittämään bassoaan. "Soitetaaks jotai?" ehdotan. Olli nyökkää. Alamme soittamaan 'sharks love blood' nimistä biisiä. Ei kestä kauaa kun Joel astelee studiolle. "Sori keskeytinks mä teidät" Joel pahoittelee. "Ei mitää. Et sä mitää keskeyttäny. Me vaa tultii soittaa vähä." vastaan tälle hymyillen. Joel astelee sisälle ja istuu sohvalle. "Mun pitää tästä lähtee. Meen siivoon ditä mun kämppää" Olli sanoo ja pian onkin jo kadonnut studiolta. Olemme Joelin kanssa siis kahdestaan. Istumme molemmat hiljaa. "Ootko iskeny silmäs johonki?" Joel kysyy rikkoen hiljaisuuden. Ei hän ruuri kysynyt tuota. Enhän minä voisi kertoa pitäväni hänestä. "E-emmä oo" vastaan ja hiel kitaran telineeseensä. "Mä oon" Joel vastaa. Sinne meni mun mahdollisuuteni saada hänet. "Kerro siitä" sanon hieman hymyillen. "Noo hänellä on lyhyet blondit kiharat hiukset ja rakastan hänen hymyä. Hän osaa soittaa kitaraa ja laulaa. Ihana ihminen" Joel vastaa hymyillen. Miks tuo kuulosta aivan mults. Ei Joel ny musta tykkäis. "Onks se nainen vai mies?" kysyn epäröiden. Tietenkin hän olisi nainen. Joelhan on hetero. "Mies" Joel vastaa katsoen minua. Mitä? Mies? Eiks Joel ookkaa hetero? "Nooh arvaatkos kuka se on?" Joel kysyy hymyillen. Ai että rakastan tuota lumoavaa hymyä! "Emmä kyllä tiiä..." vastaan epäilesti

~Joel~

"Emmä kyllä tiiä" Tuo vasta. Nyt on kuitenkin mun tilaisuus kertoa hänelle. Sydän hakkaa tuhatta ja sataa. Nyt mun on pakko kertoo. "Joel? Aijoitkonkertoo vai jättää mut ilman vastausta?" Joonas kysyy. Nyt ei oo pako keinoo "Se on yks Joonas" sanon hirman virnistäen. "Kuka Joonas?" Hän kysyy. "No sinä hölmö!" Sanon katsoen tätä silmiin. "O-oikeesti?" Joonas kysyy. "Mä ymmärrän et sä et tykkää musta. Tai vaikka tykkäisitki nii ei tää toimis ku oisin nii huono poikaystävä. Ja mä vaa aiheuttaisin sulle kauheeta stressiä. Ja tot-" olen sanomassa kunnes Joonas suutelee minua. "Oliko toi tarpeeks paljon kertomaan sulle?" Joonas kysyy jännittyneenä. "Millo aattelitte kertoo muille?" Olli kysyy ovelta. "M-mitä sä täälä teet?" kysyn Ollilta katsoen tätä hieman järkyttyneenä silmiin. "Tulin vaa hakee mun puhelimen. Mut hei mä en kerro muille teistä. Jos tää nyt on sitä mitä luulen" Olli sanoo ja nappaa puhelimen sohvapöydältä. Kohta hän onkin jo kadonnut. Käännän katseeni Joonaksen ja kohta tunnenkin tämön pehmeät huulet omillani. Taisin hieman yliajatella alkuun.

390 sanaa

Jakakaa tätä tarinaa teidän kavereille. Haluun lisää lukijoita tälle. Ja ehdotelkaa mitä mä voisin kirjottaa tuleviin osiin.