Olli
Joonas oli ihan täpinöissään uusista frendeistä. Olin minäkin, mutten vaan näyttänyt sitä.
"Vittu tajuutko meillä on vuoden vanhempia frendejä, aika boss olo", Joonas selitti innoissaan.
"Kuunteleksä ees?", hän kysyi.
Tosiasiassa kuulin kaiken, mutta sydämeni löi tuhatta ja sataa. Kiusaajani. Ne olivat muutaman kymmenisen metrin päässä ja lähestyivät uhkaavasti.
"Olli"
"Aa sori joo kuuntelen mä"
"Et kuunnellu. Mikä on?", Joonas käänsi minut häntä vastapäätä.
"E-ei oikeesti mikään. Anna mun olla", sanoin Joonakselle änkyttäen.
"Joo, me ollaan uusia kavereita mut silti Olli, sä oot ihan valkone ja sun kädet tärisee, sun pitää kertoo mulle tai vien sut terkkarille. Mulle et valehtele että oisit ok."
Katsoin Joonaksen kirkkaita merensinisiä silmiä ja aloin puhua.
"Noi tuolla..", osoitin neljää poikaa, jotta Joonas tietää ketä tarkoitan.
"Ne kiusas mut paskaks ala-asteella. Koko vitun ala-asteen ne kiusas mua. Eikä lopettanu vaikka välillä oltii poliisinki kaa tekemisis. Välil ne hakkas mut, lähetteli mun kuvii nettii, haukku, teki pilaa. Olin nii väsyny ja luulin et pääsisin niistä eroo ku tuun tänne, mut ei. Siinä ne seisoo kohta melkein mun eessä. Varmaa haluu viiä mut vessaa ja tunkee mun pään vessanpönttöön, niinku ne teki aina uuden lukuvuoden alussa.". Poskelleni valui kyynel samalla kun selitin.
"Olli mä oon niin pahoillani et oot kokenu ton. Mä, ja meidän uudet frendit pidetää huolta et noi paskiaiset ei koske suhun enää ikinä. Sun pitää vaa luottaa meihi ja kertoo aina ku jotai käy, okei? Me voidaan tehä asialle jotain.", Joonas sanoi ja pyyhki kädellään kyyneleeni pois poskeltani.
"Noni tuu, kävellää vaa niiden ohi huomaamattomasti, kaikki menee hyvi", Joonas kannusti ja otti kädestäni kiinni.
Sydämeni tykytti. Varmaan kovemmin kuin ikinä. Kesän aikana pojat olivat käyneet selvästi salilla, he olivat normaalia lihaksikkaampia kuin muut meidän ikäiset. Ja vittu, he näkivät minut.
"Katoooo, mitä luuseri. Aawww ookko saanu yhtä nössön frendin rinnalles ku sinä, haekko siltä jotai sääliä vai?", Niklas, pahin kiusaajani huusi.
"Vittu turpa kii, tiiäkkö toi on iha vitu säälittävää, jätä Olli rauhaa. Ja ei, se ei hae säälii. Se on mun frendi ja mä en jätä sitä pulaa. Haistakaa paska.", Joonas sanoi kävellessään edelleen käsi kädessäni neljän pojan ohi. Käteni tärisevät ja olen ihan jäässä. Kylmän hien peitossa.Joonas
"Mä lupaan olla sun tukena. Aina. Toi mitä sanoin, oli täysin totta ja varmaan pienin teko mitä sun hyvinvoinnin eteen voin tehä. Yritä unohtaa ne sanat mitä se yks sulle sano, okei?", sanoin itkuiselle Ollille vierelläni.
"E-entä jos ne hakkaa m-mut", Olli kysyi ja käänsi katseensa minuun, hänen silmänsä olivat punaiset.
"Sit mä hakkaan takas. Ja lupaan Joelin ja niide kahen muun puolesta, et neki on auttamas. Me neljä ei jätetä sua yksin." Otan Ollin haliin ja tunnen kuinka paitani olkapää kastuu, mutta sillä ei ole väliä nyt.
"Olli kaikki on hyvin, ne lähti jo. Ei hätää. Ja mä oon täs", puhun Ollille rauhoittavasti ja taputan tämän selkää.
"Joo.. kiitos oikeesti Joonas"
"Sano vaan Porko."
"Kiitos porko", Olli sanoo hymyillen minulle. Ihana nähdä hänen hymy. Olen onnellinen, että sain jopa näin hyvän ystävän heti ensimmäisenä päivänä. Ja siitä olen varma, että olen Ollin tukena aina.———————-
Sanoja: 506
Täs tällane enemmä kiusaamisee liittyvä luku, muistakaa et jos teit kiusataa millää taval, tai tiiätte jonku ketä kiusataa nii puhuttehan jollekki? ❤️(btw toi kuva sopii tähä tilanteesee täydellisesti)
YOU ARE READING
Grow up together, live together - Blind Channel
RomanceVALMIS!! ✅ jäi ehkä vähän kesken, mutta mulla ei oo motivaatiota enää jatkaa :( Pojista teineiksi, teineistä nuoriksi, nuorista aikuisiksi. Kaikki tämä koetaan yhdessä, aluksi viiden hengen porukalla, ajan kuluessa kuuden. Apinalaumalla. ⚠️: bxb väk...