Grow up together, live together - Blind Channel

20. Sairaalassa, taas

Tw: toisen satuttaminen

Aleksi
"Sun ois pitäny ottaa iisisti. Sä lupasit meille hoitajille että otat. Miksi menit keikalle?", kuulen hoitajan kysyvän Ollilta.
"Se oli meidän ensimmäinen keikka ikinä, en jättäis sitä väliin", tämä vastaa.
Hoitaja katsoo Ollia vähän halveksuvasti, tuhahtaa ja lähtee huoneesta. Samalla sain vastauksen omaan kysymykseeni, miksi Olli soittaisi kipeänä.
"Olli oon huolissani susta", sanon ja katson poikaystävääni.
"Ei sun tarvi olla, oon ihan kunnossa. Mulla on vaan kuumetta", hän vastaa.
Otan sinisilmäisen poikaystäväni käsistä kiinni, samalla hänen säpsähtäen.
"Olli..?", sanon
Hän irroittautuu otteestani ja kääntyy natisevassa sairaalasängyssä toisin päin.
"Olli et kai oo satuttanu ittees?", kysyn vakavana.
Hän ei vastaa, joten kävelen sängyn toiselle puolelle.
"Kerro mulle, oon sun poikaystävä. Ja lupaan pitää susta huolta"
Tällöin Olli nostaa oikean hihansa ylös ja näyttää rannettaan. Hän ei viiltele. Mutta palovamman jälkiä on monia.
"Mitä tää on?", kysyn
"M-mä.. mä törmäsin Niklakseen yks päivä. Olin kävelemäs kotiin koulusta ja no.. oli jo pimeetä. Siinä yhellä nurkalla tunnen kuinka joku vetää mua hupusta. Se oli Niklas. Sillä oli vaikka mitä jolla se ois voinu satuttaa mua. Yritin rimpuilla sen otteesta pakoon.. mut niinku sä tiiät, se on paljon voimakkaampi ku mä.. se sit raivostu ja heitti jotain nestettä mun päälle ja sytytti sytkärillä mun hihan. Luojan kiitos on lunta, sain sen sammutettua helposti. Sit vaan juoksin kotiin..", Olli kertoo silmät vetisinä, itku kurkussa.
"Rakas miks sä et oo kertonu? Koko porukka oltais tultu sinne auttaan sua. Sun ei tarvi selvitä tällasista asioista yksin, tiiäthän? Vielä jokupäivä me kaadetaan sun kiusaajat ja näytetään niille mistä meidät ollaan tehty", selitän samalla ottaen itkuisen poikaystäväni syliin.
"Mut entä jos ne tekee joskus sulle tai kellekkää bändissä jotain? Mieluummin satuttaa mua kun ketään teistä"
Minulla on paha olo, koska Olli oikeasti ajattelee noin. En halua, että hänelle olisi ihan sama jos Niklas satuttaa häntä noin. Pahimmassa tapauksessa poikaystäväni heiluttaisi nyt minulle pilven reunalta.

Niko
"Pitäiskö jo soittaa Aleksille? Se ei oo soittanu moneen tuntii. Joel ja Tommiki on jo himas", kysyn Porkolta. Hän nyökkää vastaukseksi.
Aleksi vastaa puhelimeen.

"Moi, mikä siellä on tilanne? Miten Olli voi?"

"Ihan hyvin, Olli on hereillä ja oon täällä sen kanssa jo"

"Niiiin hyvä kuulla. Jääks sinne yöks?"

"Kyl mä aattelin jäädä"

Kuulen pientä kuiskailua Ollin ja Aleksin välillä, sen jälkeen jonkun oven aukenevan ja menevän kiinni.

"Totaa.. sain Ollilta luvan kertoo tän"
Aleksi kuulostaa vakavalta.

"Saaks Porkoki kuulla?"
Hän on nimittäin vieressäni, sekä kuulisi kaiken.

"Joo"

Olli
"Saanko kertoo tosta mitä kerroit äskön?", Aleksi kysyy. Nyökkään hiljaisesti ja Allu lähtee huoneesta. Tulee hirveän hiljaista. Tuijotan rannettani ja mietin Niklasta. Mitä hänelle olen tehnyt, miksi hän satuttaa minua. En tiedä. En usko, että voisin päihittää häntä ikinä. Minulla ei riitä voimat. Olen heikko, Niklas on ollut aina oikeassa.

—————
Sanoja: 450
Sori ku pidin pienen tauon, mulla oli tälläviikolla tosi monta koetta 😩 ja kirjottelen tätä aina ku jaksan!