2. "J-joel... E-et ymmärrä.."

83 6 0
                                    

Joelin pov:
Tultiin juuri suihkusta. Suutelin Allua siellä. En tiedä mitä se merkitsi hänelle. Pitäisi kysyä. Istumme sohvalla vierekkäin ja katsomme jotain elokuvaa. Aleksin puhelin soi. Aleksin puhelin oli olo-huoneen pöydällä. Siinä luki "Rakas❤️" En tiennyt että Aleksi surustelee. Aleksi vilkaisee minua ja vastaa sitten puheluun. Aleksi kävelee keittiöön. En olisi saanut suudella Aleksia kysymättä.. Kieltämättä kaduttaa.. Kaduttaa nii maan helvetisti. Päätän lähteä. En halua nyt nähdä ketään. Otan puhelimeni ja kävelen eteiseen. Vedän kengät jalkaan ja takin päälle. Tarkistan että että minulla on kaikki. Eli puhelin ja avaimet. Avaan asunnon oven ja lähden. Kävelen rappuset alas ja astun raikkaaseen ulkoilmaan. Laitan aurinkolasit ja hupun päähän sillä en halua, että kukaan fani tulee nyt kysymään kuvaa ja juttelemaan. Juoksen kotiin. Avaan ala oven ja menen rappukytävään. Tilaan hissin sillä en ole kävelemässä kahdeksaa kerrosta portaita ylös. Heitän avaimet pöydälle ja menen sohvalle. Otan puhelimeni esiin ja huomaan Aleksin soittaneen. Soitan siis hänelle takaisin.. Puhelin tuuttaa pari kertaa sen jälkeen Aleksi vastaa puheluun. "Joel! Moi.. Miks sä lähit?" Kuuluu Aleksin ehkä vähän itkuinen ääni. "M-mä.. En tiiä." "Johtuuks tää siitä puhelusta..?" Aleksi kysyy ja niiskaisee. "En mä tiiä. Mä vaan mietin sitä pusua. Miks et sanonu mitää et seurustelet?" "J-joel... E-et ymmärrä.." Tuon sanottuaan Aleksi purskahtaa itkuun. "Ei. Aleksi Kyl mä ymmärrän." Sanon kylmästi ja lopetan puhelun. Itkettää ja vituttaa.
---
Timeskip: Seuraava päivä.

Herään vitutavaan herätykseen. Tänään pitäis mennä studiolle. Onneks tänään äänitetään vaan basso ja kitara. Sit pääsis pois. Mut kummiski Porko ja Niko säätää taas keikkojen kanssa jotain. Joten menee varmaa silti pitkäks. Nousen sängystä ja vilkaisen puhelimesta kelloa. 9.37. Vois käydä suhkussa. Menen kylpyhuoneeseen ja riisun itseni. Menen lämpimän suihkun alle. Annan suhkun tehdä taikojaan. Sammutan suhkun ja kierrän pyyhkeen lantiolleni. Kävelen keittiöön ja täytän ison lasin kylmällä vedellä. Puen vaatteet päälleni ja kuivaan hiukseni pyyhkeeseen. Katson taas kelloa. 10.00. Treenit alkaisivat tunnin päästä. Lähden silti jo studiolla sillä minulla on tylsää. Otan puhelimen pöydältä ja survon sen farkkujen taskuun. Otan myös koti avaimet ja auton avaimet. Laitan vielä nahka takin päälle. Avaan oven ja astun rappukäytävään. Tilaan hissin. Astun raikkaaseen ulko ilmaan ja kävelen autolle. Avaan auton ovet ja istun kuskin paikalle. Puhelimeni soi.

Aleksin pov:
Vittu. Miten aina onnistun rikkomaan autoni. Treenit alkaisivat vasta tunnin päästä mutta haluan menne jo studiolle. Pakko soittaa Joelille. Hän on ainoa joka asuu lähellä. "M-moi joel.. Viittitkö tulla hakee mut treeneihi ku auto on rikki.." "no.. kai mä voin." Onneksi. Olisi ollut noloa jos hän ei olisi voinut tulla hakemaan minua. "K-kiitos joel!" "Joo.. tota nähään kohta. 5min nii oon siin sun pihas." Joel lopettaa puhelun. Pitäisi puha Joelin kannssa eilisestä.

Timeskip siihe et Joel tuli:

Avaan Joelin auton oven ja istun pelkääjän paikalle. "Moro" Kuulen hiljaisen äänen vierästäni. "Moi. Meijän pitäs puhua" Päästän suustani ja kadun sitä heti. "Nii varmaa pitäsis." Joel huokaisee. Kumpikaan ei sano mitään. Kiusallinen hiljaisuus. "Miks et kertonu et seurustelet." Joel kysyy kylmästi "J-joel mä.."

-----------------------------------------------------------------
Sanat: 488:D
Vähän pidempi luku. No ei ees mut Kiitos kaikki jotka ootte lukenu tätä:) Tänään tulee vielä ehkä! Hyvää uutta vuotta!❤️

Joleksi || Blind cahnnelTempat cerita menjadi hidup. Temukan sekarang