You had my heart//Blind Channel

säihkyvät siniset silmät

~Saana

Miksi vitussa Monica, paras ystäväni istuu Blind Channelin studion sohvalla? Jähmetyin, enkä tiennyt mitä sanoa. Katsoimme hänen kanssa toisiamme, kunnes Monica alkaa katsomaan minua murhaavasti. En sano vieläkään mitään, vaan jatkan intensiivistä katsekontaktia.

"öööh tunnetteks te" kysyy Aleksi vieressäni. Hän vaikuttaa erittäin hämmentyneeltä.

"joo, Monica on mun hyvä ystävä, tai ainakin oli kunnes alkoi salailla asioita" vastaan esittäen surullista, mutta vihani kuulee äänestäni selkeästi.

"Ai mä aloin salailla asioita? Aattelin kertoo sulle tästä myöhemmi, mut en tienny et sulla on jotai suhteita näihi. Haista kuule Saana paska" Monica sanoo jo erittäin agressiivisesti. Mitäköhän tästäkin tulee. Jos joku alkaa vittuilemaan mulle, en osaa lopettaa ajoissa.

"Kuules kun tapasin Aleksin tänää ekaa kertaa" sanoin mennen vähän lähemmäs Monicaa. En voinut sille mitään, mutta oli pakko ärsyttää häntä vähän lisää vaikka hävettääkin.

"Mut minkäs mä sille voin et oon paljon kiinnostavampi ihminen ku sinä. Ihme et sun exäki vaihto sut muhun" sanon vielä erittäin katkerasti, kunnes Monicalla menee hermo ja hän suorastaan hyppää päälleni. En ehdi puolustautua vaan molemmat kaatuu lattialle. Potkin Monicaa niin lujaa kun pystyn, saanoin myös lyödä pari kertaa.

"Ei kukaan sua haluu saatanan huora" kuulen Monican sanovan. Se meni yli. Tönäisen hänet pois läheltäni, jolloin saan aikaa nousta ylös. Monicakin ehti nousta ja siinä me katselimme toisiamme punaisina ja hiukset sekaisin. Olen jo valmis hyökkäämään uudestaan hänen kimppuun, mutta Tommi vetäisee Monican pois edestäni. Sillon törmäsin suoraan Aleksii.

"Ai sori" sanon erittäin häpeissäni. En tiedä mitä sanoa. Tämä oli niin noloa. Aleksi ei kumminkaan sano mitään, vain katselee minua. Katson häntä takaisin ilman aikomustakaan kääntää katsettani pois.

"Mitä sä vitun huora ootat, väsyiks sä jo näin vähästä" kuulen Monican vielä huutavan. Nyt meni pinna. En kestänyt enää, vaan käännyin ja olin raivoissani menossa Monican luo, mutta Aleksi tarttuu käteeni ja vetää itseään päin niin että käännyn häntä kohti.

Olen ihan kiinni hänessä, enkä sanomaan mitään, kun Aleksi painaa huulenaa omilleni. Suudelma oli pehmeä, varovainen. Se kesti mielestäni ihan liian vähän aikaa. Hän irrottautui ja katsoi minua säihkyvillä, sinisillä silmillään. Muuta en tarvitse tähän maailmaan. Paitsi ehkä sovinnon Monican kanssa...

-----
vähä erilaista lukuu! ens luvussa selviää vähän lisää asioita!!!