You had my heart//Blind Channel

"Matela"

~Siiri

Kävelen syysaamuna pitkin Helsingin katuja. Olen menossa Ollin luokse aamupalalle. Näimme viimeksi eilen, mutta tuntuu että siitä olisi ikuisuus. En ole mikään läheisyysriippuvainen, mutta onhan Ollin läheisyys jotain ihmeellistä.

Astun Ollin talon rappukäytävään ja tilaan hissin. Olli asuu kolmannessa kerroksessa ja olen niin laiska etten vain yksinkertaisesti jaksa kävellä. Astun hissiin ja painan nappia jossa on numero 3. (a/n ette oo ehk nii tyhmii et jos mennää 3 kerroksee nii painatte jotai muuta nappii) Odotan hetken ja kun hissi pysähtyy, astelen reippaasti ulos ja etsin katseellani oven jossa lukee "Matela". Koputan ovea ja melkein heti oven avaa juuri suihkusta tullut, paidaton Olli. Moikkaan häntä ja hän pussaa minua poskelle. Hän on selkeästi tullut juuri suihkusta.

"Huomenta Siiri, haluuks sä sitä aamupalaa" Olli kysyy huolehtivasti ravistellen märkiä hiuksiaan.

"Joo, mut mee eka pukeen et pystyn keskittyyn johonki muuhun kun sun upeeseen kroppaan" sanon naurahtaen lopussa. Olli punastuu selkeästi vähän ja lähtee vähin äänin kohti makuuhuonetta. Otan takkini ja kenkäni pois ja kävelen makuuhuoneen ovelle.

"Onks vaatteet päällä" kysyn kiusoitellen samalla kun koputan hänen huoneen ovea.

"Oota iha vähä" Olli sanoo vähän oudolla äänensävyllä. Hän astelee huoneesta ulos, tällä kertaa paita päällä, ja suuntaa keittiöön. Seuraan perässä ja katselen mitä tuo tekee. Haluaisin kysyä yhtä kysymystä Ollilta, mutta en tiedä onko liian aikaista.

~Olli

Olen tekemässä aamupalaa itselleni ja Siirille. Hän seisoskelee keittiön ovella ja tuijottelee minua.

"Tiiän et oon hyvännäköne mut ei tarvii tuijottaa" sanon kiusallaan Siirille, joka punastuu lievästi. Naurahdan ja jatkan kokkailua. Tänään olisi aamupalaksi hedelmiä, paistettua kananmunaa ja pekonia, paahtoleipää ja mansikkakiisseliä, jota tein jo eilen. Yhtäkkiä tunnen käsien kiertyvän ympärilleni takaapäin.

"Mulla oli ikävä sua" Siiri sanoo söpösti. En voi olla hymyilemättä tuolle ihanuudelle.

"No sit se asia pitää korjata" vastaan ja käännyn Siiriin päin painaen huuleni hänen vastaavilleen. Suutelemme hitaasti, kunnes on pakko irrottautua hapenpuutten takia ja muuten pekonit olisivat palaneet.

"Jatketaan myöhemmin, voidaan vaikka kattoo jotai leffaa" sanon käännellen pekoneita paistinpannulla.

"Olli, mulla ois vähä asiaa" Siiri sanoo hieman ujosti. Mitäköhän nytten on tapahtunut?

"Joo, mitä asiaa" sanon hieman hämmentyneenä. Nyt tässä on jotain vakavampaa. Ei Siiri olisi muuten mennyt noin vaikeaksi.

"Voidaaks me muuttaa yhteen"

-----

Siinä teille uus luku!! Mulla on ideat ihan loppu, saa ehdottaa!❤️