Hetkiä

Veli

Lassi istuu sängyllään poikaystävänsä kanssa, kun käytävästä kuuluu pieniä askeleita ja pian huoneeseen juoksee Lassin 9-vuotias pikkuveli.

Severin seisoo ovella jääden katsomaan toisia. Hän ei olettanut huoneessa olevan ketään isoveljensä lisäksi.

"Mitä sä teet?" Lassi kysyy katsoessaan veljeään. Severin kohauttaa olkiaan ja keikkuu hiukan jaloillaan.
Lassi huokaisee hiljaa ja kysyy: "No voisitko sitten lähteä?" Lassi tosin taitaa jo tietää vastauksen. Ja niinkuin Lassi arveli, Severin vastaa pudistelemalla päätään.

Lassi miettii hetken ja ottaa sitten tikkarin yöpöytänsä laatikosta. "Saat tän, jos lähdet", Lassi sanoo veljeään katsoen. Severin katsoo tikkaria hetken ja astelee sitten lähemmäs tikkarin ottaen. Lassi odottaa veljensä lähtevän, mutta lähtemisen sijaan poika istahtaa lattialle katsoen veljeään. Severin ottaa tikkarin kääreen pois ja laittaa tikkarin suuhunsa tuijottaen toisia.

Lassi huokaisee ja nousee sängyltä astellen veljensä luo.
Severin katsoo isoveljeään kulmiaan hiukan kurtistaen. Lassi nostaa pian Severinin kainaloistaan ylös, mutta lattialta noustessaan poika alkaa huutaa: "Isiii!! Lassi koskee!!"

Lassi astelee nopeasti ulos huoneesta ja laskee Severinin alas. Lassi palaa nopeasti huoneeseensa ja vetää oven kiinni ennen kuin Severin ehtisi takaisin. Lassi laittaa oven vielä lukkoon ennen kuin palaa sängylle. "Anteeksi", Lassi sanoo poikaystävälleen. "Severin on välillä.. hankala", Lassi lisää. Tietysti Lassi rakastaa Severiniä, vaikka hän onkin hankala.

=

Severin hipsuttaa hiljaa veljensä huoneen ovelle ja avaa sen varovaisesti.

Poika katsoo hämärään huoneeseen ja lähtee kohti huoneen toisella puolella olevaa sänkyä.

"Lassi.." Severin sanoo ja tarttuu molemmin käsin veljensä käsivarteen yrittäen herättää toista. "Lassi..!" Severin yrittää uudestaan tällä kertaa onnistuen.

Lassi haukottelee ja nousee istumaan. Lassi kääntää katseensa Severiniin kysyen: "Mitä nyt?" Severin kapuaa sängylle Lassin viereen sanoen hiljaa: "..Mä näin painajaista." Lassi hymähtää ja kietoo kätensä veljensä ympärille.

"Se oli vain unta." Lassi vakuuttaa ja alkaa silittää veljensä selkää. Severin katsahtaa veljensä kasvoja ja kysyy hiljaa: "Voitko lukea sadun?"

Lassi hymyilee hiukan ja nousee sängyltä pidellen veljeään sylissään. Lassi lähtee huoneesta ja astelee Severinin huoneeseen laittaen valot päälle. Lassi hakee satukirjan hyllystä.

"Haluatko tulla mun viereen nukkumaan vai uskallatko nukkua omassa sängyssä, jos luen sulle sadun?" Lassi kysyy veljeään katsoen. "Vieressä..." Severin vastaa hiljaa. Lassi hymyilee ja lähtee takaisin huoneeseensa.

Lassi istahtaa sängylleen ja siirtää Severinin viereensä. "Minkä sadun haluat kuulla?" Lassi kysyy veljeään katsoen. Severin miettii hetken ja vastaa sitten: "Sen, jossa on se pipari, joka herää henkiin." Lassi nyökkää pienesti ja etsii oikean tarinan alkaen lukea.

Jonkin aikaa luettuaan Lassi huomaa Severinin nukahtaneen. Lassi hymyilee ja laskee kirjan yöpöydälle hiukan haukotellen.

Lassi siirtyy makaamaan veljensä vierelle ja vetää peittoa hiukan heidän päälleen.

Lassi sulkee silmänsä ja yrittää itsekkin nukahtaa. Se ei tosin oikein meinaa onnistua. Lassi katsahtaa veljeään ja hymyilee hiljaa. Hän toivoo itsekkin olevansa vielä noin nuori ja huoleton.

-

Antonio nousee sängystään herättyään janoon.

Mies astelee keittiöön ja ottaa itselleen lasin vettä.

Antonio huomaa Severinin huoneen valon olevan päällä, joten tuo astelee huoneen ovelle. "Severin, sun pitäisi olla jo nukkumassa.." mies sanoo ennen kuin huomaa, ettei poika ole huoneessaan.

Antonio astelee vanhemman poikansa huoneen ovelle ja avaa sen yrittäen olla mahdollisimman hiljaa.

Antonio kurkkaa huoneeseen ja huomaa molemmat poikansa nukkumassa. Mies astelee sängyn luo ja vetää peiton paremmin poikien päälle. Mies painaa suukot molempien poikien otsiin. "Nukkukaa hyvin rakkaat." mies sanoo hiljaa hymyillen.

__
Näitä hahmoja tulee varmaan näkyy aika paljon, koska nää on mun yhtiä lempihahmoja. :)