Veteen piirretty viiva...

63 2 0
                                    


Aika on lentänyt siivillä. Kesä on mennyt aivan liian nopeasti. Nyt pakkasin laukut ja peräkontti oli auki, odottavana, että laittaisin laukkuni sen kyytiin. Isän pakatessa autoa tuijotan vain kuusen vieressä seisovaa rakkauttani. Hän sädehtii kauneemmin, kuin mikään näkemäni tässä maailmassa. Sovin Mils-tädin kanssa, että Jisung jäisi asumaan hänen kanssaan. Jisung kävelee lähemmäs ja nurmikentällä palloa potkivat siskoni keskeyttävät ja alkavat esittämään jotakin ja kikattamaan. Mutta minun ja Hanin silmät ovat lukkiutuneet toisiinsa. Tiputan laukkuni siihen kohtaan soraista maata ja juoksen toisen kaulaan. Rutistan häntä oikein lujaa ja kuulen vain kuinka Jisung nauraa kauniisti. "Minho" - "Ei vielä" - "Minho, vanhempasi" - "Anna heidän olla". "Minho nyt pitäisi mennä" kuulen äitini. "Muista, että rakastan sua. Pysytään yhteydessä" kuiskaan ja Jisung nyökkää ja hymähtää myöntyvästi. Irrottaudun hänen kaulasta ja katson vielä silmiin. Jisung kävelee kuistille jossa Mils seisoo. "Hei sitten Minho, tule taas pian" hän hymyilee kauniisti. "Kiitos tästä kesästä täti!" nauran iloisena ja päätän vielä käydä halaamassa häntäkin. "Tytöt!" isä huutaa ja kaksoset kipittävät autolle nousten sen kyytiin. "Hei sitten" kumarran tädille ja Jisungille.  Nousen siniseen volvoon ja se kaartaa pois hiekkatietä pitkin aina kuusen taakse asti ja katseeni ei kertaakaan irtoudu Jisungista, Nähdään pian

Tulemme kesätalolle, jonka pihassa seisovat kaikki muut. Pysähdymme ja poimimme Felixin kyytiin. Autan ystävääni laukkujen kanssa ja nostankin ne takaluukusta sisään. "Nähdään taas" muut huutavat ja vilkutamme. Pian kaikki, koko Rikanin kylä jää taaksemme ja matka jatkuu aina Hamiin saakka.

"Sait siis paljon uusia ystäviä kesän aikana" äiti laittaa ruokaa kun luen jotain satunnaista lehteä saarekkeella. Felix istuu vieressäni ja piirtää vihkoonsa. "Joitakin joo" - "Taisitte olla sen pojan kanssa hyviä ystäviä. Toivottavasti hän ei ole liika rasitus Milsille" - "Äiti, hänen nimensä on Jisung, Han Jisung ja hän on ahkerin ihminen koko maailmassa. Uskon hänen auttavan Mils-tätiä enemmän, kuin me koskaan olemme auttaneet" tuhahdan ja paiskaan lehden syrjään ja lähden huoneeseeni. Istun sängylleni, joka on kulmalla kahden ikkunan alla. Näkymä on samaa tylsää ilmaan kohoavaa asutusta. En sano sitä, etteikö Hami olisi kaunis paikka. Pilvet juoksevat kilpaa ilmaan kohoavan saasteen kanssa. Ovelta kuuluu vaimea koputus. "Anteeksi Minho en tarkoittanut pahaa. Olen vain huolissani, Mils tädin sairaudesta. Uskon tämän Jisungin auttavan häntä kyllä" katson äitiäni ja hän hymyillen istuu sänkyni laidalle. Halaan tätä ja tunnen hänen kehostansa yllättyneisyyden, mutta sitten hän rentoutuu ja silittää tukkaani.

Syksy alkaa ja olen aloittanut opinnot uudessa koulussani. Felix käy samaa koulua, mutta kansainvälisellä puolella. Kirjoitan kirjeen säännöllisesti joka lauantai ja lähetän sen postissa menemään Jisungille tiistai aamuna. Talvi tulee ja vuosi vaihtuu pian. En saa itselleni mielenrauhaa, sillä Jisung on jättänyt vastaamatta kokonaan kolmeen kuukauteen. Opinnot jatkuu ja pian koittaa ensimmäisen lukuvuoden loppu, ja kesä tulee. Mutta tänä kesänä en pääse Rikaniin, enkä seuraavana kesänä, enkä kolmantenakaan kesänä. Viikottain kirjoitan kirjeen. Ainiin, miksikö kirjoitan? Jisungilla ei ole eikä koskaan ole ollutkaan puhelinta tai kännykkään johon voin soittaa... Olen yrittänyt soittaa Milsille, mutta en ole koskaan uskaltanut kysyä häneltä suoraan Jisungista. En tiedä onko Han kertonut meistä tädille. Tai ehkä hän tietää jo. Viimeinen lukuvuosi alkaa. Ja loppuu.

Felix lähtee takaisin Austraaliaan suorittamaan opintojansa loppuun. Heilutan tuolle, kun kiharapää häipyy portista sisälle. Tietääköhän Changbin. Kesä on nyt alussaan. Olen kaksi aijempaa kesää ollut töissä, mutta nyt en enään tänä kesänä päässyt. Elämälläni ei ole suuntaa, minulla ei ole opiskelupaikkaa lukion jälkeen. Katson vain taivaalle, kun kävelen rantakujaa pitkin. Mukulakivisellä tiellä on inhottavaa kävellä, sillä tie on epätasainen ja nilkat vääntyy jokaiseen suuntaan.

°𝑽𝒂𝒊𝒏 𝒕𝒂̈𝒎𝒂̈𝒏 𝒌𝒆𝒔𝒂̈𝒏° [minsung]Where stories live. Discover now