24. Alku hulluudelle

47 3 3
                                    

Y/N

Kuulin askelia selkäni takaa ja en uskaltanut katsoa, sillä pelkäsin että se olisi Hermione tai joku ystävistäni/veljistäni. Kun vihdoin uskalluin katsomaan, se oli Harry ja hän pyysi minut salin ulkopuolelle. Sanoin Dracolle että palaan pian ja kävelin Harryn kanssa ulkopuolelle. "Miksi istuit Dracon kanssa? Etkö tajua että hän on luihuinen, ja ehkä jopa pahin niistä!" Harry huusi, mutta pysyin silti rauhallisena. "Harry, Draco ehkä näyttää ilkeältä ja on antanut sulle sellasen kuvakulman, mutta ei! Draco on ihana ja hyvä sydäminen ihminen enkä voi sietää sitä että sä haukut häntä!" sanoin raivoisena mutta rauhallisena ja lähdin takaisin saliin kyynel silmässä.

DRACO

Kun Y/N käveli takaisin, hän näytti raivoiselta. Kysyin häneltä: "Mitä tapahtui? Mistä puhuitte? Jos siis tahdot kertoa" sanoin. "No siis, Harry kysyi miks mä oon sun kanssa ja sitten Harry sanoi että olisit muka ilkeä ja paha..." hän sanoi itkuisella äänellä. Otin hänet kainalooni ja sanoin: "Ei hätää, rakas, jos sulle vielä mainitaan asiasta, kerro mulle, niin mä voin sanoo niille suoraan päin naamaa" selitin. "Okei, mutta vaan sillä ehdolla, että et joudu hakatuksi" hän vastasi. "Joo, lupaan" vastasin ja pussasin Y/N:in hiuksia. Kun aamiainen oli syöty, lähdimme ulos, mutta meidän piti kiertää, ettemme vain törmää Hermioneen ja muihin.

Y/N

"Käyn nopeasti rohkelikko tornissa, tuun kohta" sanoin ja juoksin portaat ylös rohkelikko torniin. Kun pääsin torniin, sisällä odotti Harry, Ron, Hermione, Fred ja George vihaisen näköisinä. Jäin katsomaan heitä hetkeksi mutta kävelin sitten nopeasti torniin ja lähdin ilman että sanoin heille mitään. Näin Dracon portaiden päässä ja hän näytti liian komealta ollakseen totta. Otimme käsistä kiinni kun lähdimme kävelemään ulos. Ajattelimme, että olimme täysin rauhassa, kukaan ei häiritsisi, eikä kukaan häirinnytkään, mutta silti meitä vakoiltiin...

Crazy Love // TylypahkaWhere stories live. Discover now