1️⃣5️⃣

9 2 0
                                    

Oli maanantai. Tänään joutuisin puhumaan Lamonille sillä heti ekalla tunnilla meillä oli bilsaa ja Lamon oli bilsanparini. Kävelin vastahakoisesti kouluun Kitin ja Antonin kanssa. Hidastelin ilmeisesti hieman liikaa sillä kellot soivat juuri kun astuin koulunpihaan. Juoksin ovista sisään ja suunnistin kohti bilsan luokkaa. Istuuduin paikalleni ja hämmästyin ettei Lamon ollut luokassa. Huokaisin helpotuksesta, kunnes luokan oveen koputti...kukas muukaan kuin Lamon ja pahoitteli opettajalle myöhästymistään. Päätin ignoorata hänet kokonaan sillä minulla ei ollut mitään puhuttavaa hänen kanssaan.

Onneksi Lamon ei edes yrittänyt puhua minulle tunnin aikana ja pääsin lähtemään nopeasti luokasta. "Kal oota!" Kuulin huudon takaani ja ketään muu idiootti ei kutsu minua Kaliksi paitsi Lamon. Vihaan edelleenkin tuota nimeä joten käännyin ja loin häneen murhaavan katseen. "Aa..mm..sori..joo" hän sai suustaan aikaiseksi. "Oliks sulla niinku asiaaki.." vastasin töykeästi hänelle.
"Oli. Voitesko me olla vielä vaikka frendejä?"
Katsoin häntä halveksuvasti ja vastasin
"Kuule mitä sä oikeen luulet..." ja lähdin kävelemään kohti pääovia, että pääsisin välkälle.

"VOI VITTU SITÄ LAMONII!" Kit huusi kun kerroin hänelle mitä tapahtui. Näin sivusilmässä Lamonin kävelevän meitä päin ja Anton sanoi "Pysyppä kuule kaukana Kalaylasta." Lamon vain naurahti ja vastastasi "Sori Aussi mut kiva ku esität jotai suojeliaa tolle Kalille, mutta se ei sellasta tarvii"
"ÄLÄ.VITTU.KUTSU.MUA.KALIKSI!!" Huusin hänelle. Siinä samassa molemmat pojat olivat astuneet askeleen eteenpäin niin, että molemmat olivat minun molemmilla puolillani. "SÄ VARMAAN KUULIT MITÄ ANTON SANO?!" Kit huusi. "Jaa...emmä kauheesti välitä tollasten pikku Aussien sanomisist.." Lamon vastasi vittuillen. "Ja ketä jaksais muutenkaa välittää tollasest paskiaisest" hän jatkoi viitaten Antoniin.

Sen kuullessaan Anton lähti pois ja minä lähdin hänen peräänsä. "Anton oota!" Huusin, mutta poika ei pysähtynyt. Juoksin hänet kiinni ja pysäytin. "Lamon on oikeessa...ei musta ketää välitä" Hän sanoi surullisena. "ANTON! Tottakai välittää" sanoin ja halasin Antonia. "Mä ja Kit välitetään susta" Anton ei vastannut mitään. Hän irrottautui halauksesta ja Kit juoksi paikalle "En muistanukkaa kui hyvält tuntuu vetää jotai ihmist turpaa" hän sanoi. Naurahdin pienesti ja Kit katsahti Antoniin "Onks kaikki hyvi?" Anton pudisti päätään. "*huokaus* ehkä mä kerron teille pikkasen mun elämästä Australiassa..." hän piti pienen tauon ja jatkoi "Mua on kiusattu... koko mun lapsuuden..ennen tänne tuloa ja toivoin et voin alottaa vaa alusta, ilman kiusaamist..mut..se ei vissii oo vaa mahollist. Lamonin sanat satutti siks mua nii paljo. Ja mullahan ei oo perhettä...oon asunu lastenkodissa niin kauan ku muistan ja mua on kiusattu siitä. TOSI PALJON." Halasin Antonia ja sanoin "Mä ymmärrän sua, muakin on kiusattu kolme vuotta. Ja yks niistä kiusaajista oli Lamon." "MITÄ..." Anton huusi. "SIIS SÄ OOT OLLU YHESSÄ SUN..KIUSAAJAN KANSSA?!"
Nyökkäsin ja jatkoin "Ihmiset voi muuttuu niinku Lamonki muuttu, mut nyt must tuntuu et siit on tulos se sama kusipää joka se oli aiemminki." Anton vain katsoi minua hämmentyneenä. "No mut nyt sul on meijät sun kämppiksinä ja hyvinä frendeinä!" Kit sanoi ja liittyi meidän haliimme.
"Kiitos teille..oikeesti iso kiitos" Anton sanoi.

Irrottauduimme halauksesta ja Kit sanoi
"Nyt kun tässä on tällänen 'sopiva' hetki nii..
Anton h-haluisiks sä...olla mun...poikaystävä?"
Katsoin molempia poikia vuorotellen ja näin kuinka Antonin suupielille muodostui hymy. "Mä jo luulin ettet koskaa kysyis" Anton sanoi ja jatkoi "Totta hitossa haluun!" Anton ja Kit halasivat ja minä hyppelin innosta.
"Chillaa ny vähä Kalayla" Anton sanoi nauraen "Oot ku joku pikkulapsi pomppulinnas" Kit jatkoi ja liittyi nauruun. Pian minäkin nauroin ja lopetin hyppelyn. Olin onnellinen heidän puolestaan..nyt tarvitsisin itse jonkun kumppanin sillä tiedän jo, että Kit ja Anton tulevat hengaamaan 24/7 yhessä.

Onneksi pääsin jo kahdelta koulusta joten ehtisin hengaamaan tunnin kotona ennen kuin nuo kyyhkyläiset tulisivat.
Avasin kotioven ja lysähdin sohvalle
"VOI PERSE!" huusin sillä Kit ei ollut vieläkään vaihtanut kivisohvaansa. Selailin hetken instaa, kunnes oveen koputettiin. Ajattelin, että Kit on taas unohtanut avaimet joten laahustin kohti ovea ja avasin sen.

~~~
621 words🤍

Miks must ain tuntuu et:  1. Näil on ain bilsaa tai mantsaa 2. Nää halailee liia usei 3. Kit tykkää vetää ihmisii turpaa =]  Arvauksia/veikkauksia ketä siä ovel o?

Ja hei 100 lukukertaa tuli tänää 20.8.22 täytee!
Kiitos kaikillle <33

<3: Mantsu

Everything goes wrongDonde viven las historias. Descúbrelo ahora