Unohdettu

Luku 8

Kiedoin pyyhkeen hiuksiinii ja toisen kehoni ympärille. Katsoin peiliin ja näin itseni. Oloni tuntui raikkaalta. Puhtaalta.

Kuivasin jalkani kylpyhuoneen mattoon ja lähdin kävelemään ruokailutilan kautta portaita kohti. Kun saavuin portaisiin näin vilauksella miten Milo katsahti minua kiinnostuneena sohvalta. En antanut sen häiritä minua kävellessäni yläkertaan portaita pitkin. Kävelin kohti sitä huonetta, jossa oli violetit ledivalot ja iso sänky.

Saavuin huoneeseeni. Kyllä. Olin päättänyt, että tämä olisi minun huoneeni. Hymyilin tyytyväisenä katsellessani vaate valikoimaan. Puin päälleni tummansinisen pitkähihaisen paksun paidan ja mustan väriset housut. Löysin vielä vaatetelineen alta olevasta hyllystä sukat.

Hiivin takaisin kylpyhuoneeseen ja Milo ei tuntunut huomaavan minua. Katsoin itseäni peilistä ja näin kuinka tukkani oli aivan sekaisin. Poimin hiusharjan kylpyhuoneen tasolla olevasta korista. Kun sain hiukseni suoraksi kävin tutkimaan koria lisää. Siellä oli purkki jossa luki rasva. Nostin purkin käsiini ja huomasin, että siinä oli kuva naisesta jonka naamassa oli mönjää. Ilmeisesti rasvaa. Avasin korkin ja puristin purkkia. Mönjää lensi ilman halki lattialle. Hyvin meni ajattelin ja naurahdin. Otin pyyhkeen ja pyyhin sen pois. Laitoin käden tällä kertaa eteen. Hieroin valkoista viileää ainetta käsiini ja naamaani.

Saavuin olohuoneeseen, jossa Milo istui sohvalla. Hän nosti katseensa minuun.
"No..., mitä nyt tehdään?", Milo kysyi.
"Jos mentäis, vaikka tutkii sitä kirjastoo?", ehdotin. Milo vastasi myöntävästi.

Olimme kasanneet olohuoneen pöydälle  pinkan kirjoja ja lehtiä. Selailimme niitä juoden samalla mehua.
"Näitä lehtiä on leikelty", mutisin hiljaa itsekseni.
"Kato!", Milo hihkaisi. Hän näytti minulle pientä ruskeaa kirjaa. Siirryin lähemmäksi Miloa. Selailimme yhdessä kirjaa. Siellä oli kuvia maisemista. Metsästä, aavikosta, niityistä. Yksi kuva pisti silmääni.
"Näytä", sanoin pojalle ja nappasin kirjan käsiini. "Kato, onko toi se hiekkaranta missä me oltiin?"
"On se", Milo vastasi kulmat kurtussa ja nappasi kirjan minulta. "Mitä?"
"Hetkonen", tokaisin ja nousin ylös. Kävin penkomaan lehtipinoa, "Tässä, katso". Näytin Milolle sanomalehteä, jonka kannesta oli leikattu kuva pois. Se ei ollut mitenkään maailman parhaasti leikattu. Asetin kuvan lehden päälle ja kuva sopi. Kuvan yläpuolella luki otsikkona Kolme lasta kateissa.

Words: 318