4. "Miks sä leikit mun tunteilla?"

152 10 0
                                    

Ollin pov:
Itkin, itkin ja itkin. Miksi Aleksi tekee näin? En tajua. Juuri kun luulin hänen välittäneen minusta. Onko vika minussa? Yhtäkkiä ovikello soi. Varmaan Joel, joka aikoi tulla lainaamaan jotain vitun johtoa johonki vahvistimeen, jonka oli itse rikkonut. Yllätys. Silmäni olivat itkusta punaiset, mutta minua ei kiinnostanut.

Kävelen ovelle. Avaan oven ja tuijotan... Aleksia. Olin niin surullinen, mutten voinut tehdä muuta kun vain tuijottaa häntä. Hänen hiuksensa valuivat vettä ja hänen paitansa oli märkä. "Olli anna mun puhuu sulle", hän sanoo. Mitä mä siinä menettäisin? En tiiä. Avaan ovea paremmin merkiksi, että hän voi tulla sisään. Siinä me seisomme eteisessä ja tuijotamme toisiamme. "Anteeks", hän sanoo yhtäkkiä. Kyyneleet valuvat jälleen silmistäni, vaikka päätin yrittää olla itkemättä. "Olli", hän sanoo hiljaa ja laittaa kätensä poskelleni. Siirrän hänen kätensä pois. "Älä koske muhun", sanon hiljaa. "Mut..", hän sanoo. "Aleksi miks sä et kertonu et sul on tyttöystävä? Miks sä suutelit mua jos oot rakastunu toiseen? Miks sä leikit mun tunteilla?" sanon hänelle. Tai oikeastaan loppua kohti korotan ääntäni.

Aleksin pov:
"Miks sä leikit mun tunteilla?" Olli huutaa. "Mä!.." huudan takaisin. "Mä en..." yritän sanoo. "Mee pois. Aleksi pliis...", Olli sanoo hiljaa. Oon täys idiootti. Avaan oven ja kävelen ulos. Juuri ennen kun suljen oven, katson vielä tuon kauniita silmiä. Mitä mä menin tekee...

Pääsen ulos ovesta ja purskahdan itkuun. Kävelen kaatosateessa kotiin. Onneksi sinne ei ole Ollin luota pitkä matka.

Kotona romahdan sängylle itkemään. "Okei Aleksi rauhotu. Te saatte tän selvitettyy. Monesti asiat tuntuu aamulla paljo pienemmiltä", puhun itselleni itkuisena. Kävelen keittiöön ja otan melatoniinia. Kävelen takaisin makuuhuoneeseen ja kömmin peiton Alle. Vieressäni on tyyny, jolla Olli nukkui viime yön, niin onnellisena. Silmästäni valuu jälleen kyynel.
Suljen väkisin silmäni. Hetken kuluttua nukahdan, onneksi.

Kun herään, huomaan että uhelimeni on täynnä viestejä. Ainiin, treenit. Pakotan itseni ylös sängystä. Puen jotkut rennot vaatteet. En jaksa harjata hiuksiani, pesen vain hampaani. Ei huvita syödä. Otan vain puhelimeni mukaan ja kävelen eteiseen. Koko ajan mietin vain Ollia. Ja Annaa, jota suutelin. Minulla ei edes ole tunteita häntä kohtaan. Silti suutelin häntä. Ja vielä Ollin nähden.

—————
sanoja 340

Twin flame ||Oleksi||Where stories live. Discover now