mun pitäisi olla vahva ja reipas ja hymyillä sukulaisille, kun ne kyselee iänikuisia kysymyksiään.
(koulussa menee ihan hyvin, kaikki on ihan hyvin, ei, en oo vieläkään laihduttanut)
pitäisi huutaa mielenosoituksissa, käyttää rohkeasti lyhyitä hameita ja puolustaa mua heikompia kaikilta epäkohdilta, ei kävellä pää painuksissa ja vältellä ihmisten katseita.
pitäisi sitä ja tätä.
mutta miten mä voin muka huolehtia kenestäkään muusta, kun mä itsekin haluaisin vaan sivuuttaa yhteiskunnan ongelmat ja paeta täältä, leikkiä kulissien seassa sitä ylimielistä teiniä?
kun eihän mulla ole ikää edes mopokorttiin.
YOU ARE READING
takinkääntäjä (runot22)
Poetryjoskus mua naurattaa, että tähän elämässäni mä oon tullu - epärunollisia, repiviä tekstejä ja sanoja joihin sotkeutua totuutta selvitellessä takinkääntäjä on runokooste vuoden 2022 runoista / novelleista / idk man suurinpiirtein aikajärjestyksessä ...
