viides luku slay slay

22 1 19
                                    

Hyvät toverimme Elikkäs Kelmit olivat toteuttaneet Snivelluksen uimahyppy suorituksen ja olivat nytten matkalla kohti Sekon pikapuotia. He eivät kumminkaan tieneet että tulisivat saamaan todella hirveän rangaistuksen, koska Snivelkus joutui Mungoseen saakka. Snivellus sai nimittäin hypotermian.

Kelmitoverimme ostivat Sekon Pilapuodista vaikka mitä hauskaa testaakseen niitä ärsyttäviin luihuisiin ja jopa opettajiin sekä Riesuun.

-"Onkos kenellä se meidän kartta että vois tarkistaa päästäänkö turvallisesti takas meiän makuuhuoneeseen?" Remus kysyi muilta ystäviltään kun he kävelivät Tylyahon likaisia katuja. Jotkut olivat käyneet roskaamassa ne kadut ja kukaan ei jaksanut siivota edes niitä.

-"Mulla o- Helvetti! Tuolla on Minskurakkaamme, meidän pitää piiloutua! Tulkaa tänne, tää on joku tyhjä pubi!" Sirius hätisteli ystäviään ja he kerkesivät juuri ajoissa ennen kuin Minerva näki heidät mennä pubin ovesta sisälle. Kun Minerva oli mennyt pubin ohi, kelmit päättivät tutkia pubia.

-"Katsokaa! Täällä on taulu jostain tytöstä!" James sanoi hetken tutkimisen jälkeen. Muut kelmit kerääntyivät hänen luokseen ja he hetken tutkivat taulua yhdessä, kunnes se aukesi ja takaa paljastui käytävä.

-"Minne tämä oikein vie?" Peter ajatteli ääneen. Kukaan ei vastannut hänelle vaan James ja Sirius astuivat sisään tauluun. Remus katsoi heidän peräänsä hetken aikaa epäillen.

-"Matohäntä ja Kuutamo, tulkaa nyt tekin! Ei me kumminkaan ikuiseksi ajaksi voida jäädä tänne pubiin ja tää ois hyvä selvittää karttaammekin!" Sirius houkutteli loputkin kaksi ystäväänsä jotka eivät paljoa vastaan edes antaneet. Remus ja Peterkin astuivat tauluun sisään joka meni heidän perässään kiinni.

Käytävä oli pimeä. Remus ja James olivat sytyttäneet taikasauvansa että he kaikki neljä näkivät kävellä eteenpäin. Kelmit kävelivät jonkin aikaa monta kilometriä kunnes käytävä lopulta loppui.

-"Tota... ystävät... tää loppuu takkatuleen TARVEHUONEESEEN" Sirius tokaisi ystävilleen. James naurahti hieman sillä ei uskonut ystäväänsä aluksi mutta sitten vakavoitui kun näki lopulta itsekin saman.

-"Joo mitäs me nyt oikee sit tehdään... Kuutamo sä oot meidän aivot, keksi jotain" James sanoi samalla virnistäen Remukselle jättäen hänelle kaiken vastuun heidän selviytymisestään.

"No oisko vaikka että sammutettais toi tuli, ei oo niin vaikeeta kumminkaan?" Remus tuhahti vastaukseksi. Välillä tuntui kuin hän olisi aivottomien viisivuotiaiden seurassa.

-"Enpä ajatellut tuota" James sanoi pettyneenä. Sen sijaan että kukaan olisi lohduttanut häntä niin Sirius päätti lyödä Jamesia täysillä selkään minkä seurauksena James lensi ulos salakäytävältä melkein takkatuleen.

-"Jumalauta mistä hyvästä toi oli?!" James ärähti Siriukselle kun oli päässyt maan kamaralle takaisin polttamatta itseään.

Sillä välin kun James ja Sirius kinastelivat kuin pikkulapset, Remus taikoi vettä takkatuleen ja kipusi Peter perässään pois salakäytävältä. He myös lähtivät yhdessä hiippailen kohti Rohkelikon tornia jättäen edelleen ne kaksi pikkutenavaa kinastelemaan.

-"Mihin remukseni ja sitten se rotta meni?!" Sirius kysyi Jamesilta hetken kuluttua kun he olivat lopettaneet kinastelunsa. Siriuskin lopulta hyppäsi Spiderman-hypyllä alas salakäytävältä suoraan pöydän kulmaan. Sirius hetken aikaa hyppeli ja kirosi ääneen samalla kuin James katsoi vain normaalisti häntä.

-"Miten niin Remuksesi?" James kysyi lopulta kun oli vihdoin sisäistänyt mitä Sirius oli juuri sanonut.

-"Ööö no oon homo ja mä ja Remus ollaan pari" Sirius vastasi Jamesille samalla tuijottaen häntä suoraan silmiin.

-"MISTÄ LÄHTIEN?!" James huusi järkyttyneenä Siriukselle.

-"SIITÄ LÄHTIEN KUN SÄ SAIT ALKUSI"

***

Author's notes
Vau hei viimeisin luku tullu joskus vitun huhtikuussa. Nyt on öö melkeen tammiluu.

Et tää kirja on vähön jääny jos näin vois sanoa.😇😇

Sanat: 517

Kelmipelleily hompelipompeijiDonde viven las historias. Descúbrelo ahora