Aleksin pov:
"Olli mihin vittuun sä viet mua?" Kysyn naurahtaen poikaystävältäni joka vie minua johonkin silmät sidottuna. "Näät sitte, se on yllätys" Tuo vastaa ja jatkaa ajamista käsi reidelläni. "No voiks ees kertoo et pitääks mun pelätä vai pelätä kuolemista". "Pönttö, mä lupaan et mun kanssa sun ei tarvii pelätä kumpaakaan." Olli silittelee sormillansa reittäni joka rauhoittaa paniikkiani hieman. Pian tunnen auton pysähtyvän johonkin. Kuulen Ollin nousevan autosta joten istun kiltisti ja odotan että Olli tulee hakemaan mut tästä autosta ulos tai jotain vastaavaa. Pian ovi aukeaakin ja tunnen Ollin kädet käsissäni. "No niin muru, nyt ulos autosta." Pääsen ylös autosta ja Olli johdattaa minut johonkin. Pian tunnen autoni nokkapellin persettäni vasten. Olli kuiskaa korvaani "Saat avata" joten riisun huivin silmiltäni. Aluksi en näe mitään mutta pikku hiljaa rupean erottamaan valoja ja värejä. Pian edessäni näkyy öinen Helsinki valoineen. "Vau... Tääl on ihan super kaunista" "Eikö ookki, mä bongasin tän jostain random facebook-ryhmästä ja aattelin et sä tykkäisit." Hän vastaa hymyillen. "Todellakin tykkään, kiitos rakas" Anna suudelman poikaystäväni huulille ja hymyilen hänelle. "Ja, mietein et tää ois täydellinen paikka yhdelle jutulle". Olli ottaa mua käsistä kiinni ja katsoo mua suoraan silmiin "Aleksi kaunisvesi, mä ihastuin suhun heti ku rupesit hengaamaan meijän kans enemmän. Sussa oli jotain mitä muissa ei ollu, sun avulla mä tulin kaapista mun vanhemmille ja muille. Sä et tiedäkkään miten onnelliseks sä teet mut ku saan herätä sun vierestä ja kun mä nään kuinka hymyilet mulle ja miten surulliseks ja onnettomaks sä saat mut ku oot surullinen tai vihanen mulle. Mä tiiän että just sä oot mulle se, jonka kuuluu olla mun kanssa aina loppuun asti, tarkotti se sitten huomista tai 60-vuotta. Mä en ikinä pysty kertomaan sulle kuinka paljon mä suo rakastan, joten toivon et tää seuraava juttu auttaa sua edes vähän ymmärtää sitä määrää, kuinka paljon mä sua rakastan. Joten" Olli polvistuu eteeni ja kaivaa taskustaan mustan samettisen rasian jossa on kaksi upeaa hopeista sormusta mustilla yksityiskohdilla. "Aleksi Kaunisvesi, menisiks sä mun kans naimisiin ja eläisit mun kanssa sun loppu elämän onnelisena, mä lupaan tehä mitä vaan et sä oot onnellinen mun kanssa." Nostan käteni kasvoilleni kyynelten valuessa poskilleni. Voi Olli muru. "To-tottakai tuun tai tai siis meen" Saan vastattua shokkini joukosta. Olli nousee ylös ja ottaa rasiasta toisen sormuksista, hän laittaa sen sormeeni jonka jälkeen teen saman Ollille. Sen jälkeen painan otsani Ollin otsaa vasten ja suutelen tuota. Että mä rakastan tota jätkää. "Jos se sormus ei oo oikeen kokonen tai et tykkää siitä ni voidaan käydä vaihtaa se". Voi Olli kuule , se on ihana. "Mä tykkään siitä ihan tosi paljon mut ehkä se vois olla vähä pienempi, ei kauheesti mutta vähän". "Mennään heti huomenna pienentään sitä ni sit se on sopiva pikkuallun pikkusormeen" Hän naurahtaa ja pörröttää siiliäni. "Tiiäks muuten mihin muuhun tää paikka ois täydellinen?" Kysyn Ollilta virnistäen flirttailevalla äänellä samalla kun lasken käteni tuon niskaan. "Hmmm... Nyt en kyl tiiä. Ehkä sun pitää näyttää" Olli virnistää takaisin. Sen pidempään miettimättä yhdistän huulemme kiihkeästi. Olli laskee kätensä takareisilleni ja nostaa minut auton nokkapellille. Vaihdamme kiihkeitä suudelmia ja kielareita, tunnen Ollin seisokin reittäni vasten. Laskeudun alas nokkapelliltä ja vetäydyn suudelmasta. Olli katsoo minua kysyvästi, mutta ymmärtää vihjeeni kun menen virne kasvoillani auton takaovelle, avaan sen ja menen takapenkille. Vain hetkeä myöhemmin Olli on siellä kanssani ja jatkamme siitö mihin jäimme. Olli riisuu paitansa ja hänen huulensa siirtyvät kaulalleni. Inahdan kun Ollin huulet löytävät herkän kohdan kaulallani. Kuulen ulkoa jotain askeleita ja rusahduksen. "Ollih, ulkona on joku". "Se oli varmaan joku eläin vaan, haluutko kuitenki et lopetetaan hetkeks jos se onkin joku tyyppi?" "Joo, en haluu et joku keskeyttää tai tulee pällistelee tohon ikkunan taakse". Olli pussaa otsaani ja antaa minulle ymmärtävän hymyn. Hymyilen takaisin ja rupean katselemaan ulos jos näkisin sen eläimen tai jonkun, mikä siellä ikinä liikkuikaan. "Ehkä ihan hyvä et lopetettiin hetkeks, koska tuolt tulee joku äijjä. Se ois nähny meijjät ihan 100% varmasti" . Käännän katseeni miehen suuntaan, hän vaikuttaa epäilyttävältä. "Olli, toi jätkä pelottaa mua". "Hei, niinku mä sanoin, sulla ei oo mitään hätää mun seurassa. Mä suojelen sua. kaikelta." Käännämme päämme takaisin ikkunaan ja yllätykseksemme mies on aivan ikkunalla. Hän nostaa aseen ja sen jälkeen kuulen enää vain laukauksia ja kuinka Olli huutaa nimeäni. Sen jälkeen kaikki on mustaa... En tunne enää mitään.
Seuraavan päivän uutiset kertoivat ainoastaan "Poliisi on löytänyt Helsingin laidalta auton josta löytyi Blind Channel yhtyeen basisti Olli Matelan sekä tämän poikaystävän, samaisen bändin jäsennen Aleksi kaunisveden ruumiit. Molempia uhreja oli ammuttu useita kertoja. Poliisi ei kerro asiasta enempää julkisuuteen." Tuon päivän jälkeen viikkojen ja kuukausien aijan kukaan ei tiennyt mitä pitäisi tehdä tai tuntea. Nyt Helsingin laidalla olevalla näköalapaikalla on satoja, ellei jopa tuhansia kynttilöitä, piirrustuksia, kirjeitä kortteja ja kukkia. Niin kuin Olli sanoi "Tarkoitti se sitten huomista tai 60-vuotta, ollaan yhdessä loppuun asti."
________________________________________________________________________________
Otin tähän vähä inspoo Riverdalen yhestä jaksosta ja joo lol.
