I didn't choose to be like this || KaixLloyd || TAUOLLA

Paha uni

Garmadonin nk.
Istuin valtaistuimellani ja miettisin vihreää ninjaa. Miksi hänellä oli onivoimat? Mietin. Eikai hän ole poikani? Ei ei, ei se voi olla Lloyd...Lloyd on varmaan 5-6vuotias vasta, eikä minulla ole muita lapsia. Ajattelin.

"Pomo, onko seuraavaa hyökkäystä suunniteltu?" Kenraali 1 kysyi. Aloin hymyilemään. "Tuokaa vihreä ninja minulle, haluan tietää hänen identiteetin." Kerroin. "Selvä." Hän sanoi ja lähti.

Lloydin nk.
Katsoin vessanpeilistä pintanaarmua rintakehässäni, jonka Garmadon oli tehnyt. Eipähä tullu syvempi haava. Ajattelin. Lähdin vessasta ja menin ulos harjoittelemaan muiden kanssa.

"Lloyd, onks kaikki hyvi?" Cole kysyi. "On." Vastasin hymyillen. "Sä kuullemma osuit Garmadonii." Nya sanoi. Nyökkäsin. "Harmi et puukko jäi sille." Sanoin. "Kyl sä sen viel takas saat, varmaanki." Jay sanoi. Hymähdin vain. Pixal käveli ulos. "Onks Zane kunnos?" Kysyin. "On, hänen pitää vain levätä nyt." Pixal kertoi. Me kaikki nyökkäsimme. Menin istumaan maahan risti istuntaan ja suljin silmäni, yrittäen päästää vihasta irti.

Mieleeni tuli asioita menneisyydestä, niiltä ajoilta kun olin varmaan 5vuotias. Vanhempani eivät tulleet kauheammin mieleen, ainoastaan sen verran että äitini jätti minut ja isäni ei ole ikinä ollut elämässäni. En oikein muista milloin muutin Wun luostariin muiden ninjojen kanssa. En muista miltä äiti näyttää, enkä siis varmaan tunnistaisi häntä vaikka hän kävelisikin vastaan. Ninjat ja Wu ovat ainut perhe minkä tiedän ja muistan.

Kain nk.
Tunsin yhtäkkisen pistoksen rintakehässäni. Laitoin käteni kivun kohdalle ja lopetin treenaamisen. "Kai?" Nya kysyi. "Kaikki hyvi?" Tyttö kysyi. Nyökkäsin. "Oon vaa vähä väsyny siit taistelust." Sanoin. "Mee lepäämään." Nya sanoi. Hymähdin vain ja kävelin sisälle. Päästyä huoneeseemme, menin makaamaan sänkyyni. Suljin silmäni, yrittäen nukahtaa.

Hetken päästä
"Haloo?" Kysyin. Ääneni kaikui tyhjässä tilassa. En edes tiedä missä olen tai no olen luostarissa, mutta tällä ei ole ketään minun lisäksi ja kaikki näyttävät synkältä.

Lähdin kävelemään pitkin luostarin käytäviä ja sitten kävelin ulos, missä näin Garmadonin, joten olin hyökkäys valmiudessa. "Miten sä tänne pääsit?!" Kysyin. Hän kääntyi minua päin. "Kai....Mayan ja Royn esikoispoika." Hän sanoi. "Mistä sä tiiät mun vanhemmat?!" "Tietenkin tiedän, tiedän miksi he lähtivät." "Häh?" "He eivät rakastaneet sinua tai siskoasi, tiedätkö miksi?" Hän kysyi. Pysyin hiljaa. "Olette liian heikkoja." Hän sanoi.

"Toi ei oo totta!" Huusin ja kävelin hänen kimppuun, mutta hän hävisi. "Tuu esiin ja tappele!" Huusin. "Heikko ja hidas, eikä se ole yllättävää tulen mestarilta." Hän sanoi. Ammuin tulta kaikki alle. "Sä oot hyödytön. Muut ninjat eivät tarvii sua. Heidän mielestä oot ylimielinen ja määräilevä." Hän sanoi. "Oo jo hiljaa!" Huusin. "Kaikki nauravat sinulle, sillä ethän voi olla tulen mestari ilman voimia, vai voitko?" Hän kysyi. "Ilman voimia?" Kysyin hämmentyneenä. Yritin ampua tulta käsistäni, mutta en pystynyt. M-Mun voimat? Poissa? Ajattelin. Kuulin yhtäkkiä naurua. Colein, Jayn, Nyan, Zanein, Lloydin ja Wun, he kaikki nauroivat minulle.

"Mikä tuli? Voimaton olo?" Garmadon kysyi ilkkuen. Lyyhistyin polvilleni maahan. Katsoin täriseviä käsiäni. Pian kämmenilleni tippui kyyneleitä. "Kai." Kuulin vaimean äänen. "Kai." Ääni jatkoi. "Kai!" Ääni huusi.

Havahduin pois unesta ja näin Nyan vierelläni. "Mitä?" Kysyin hämmentyneenä. "Huusit unissas." Tyttö kertoi. Nousin istumaan. Uni? Mun voimat? Mietin. Loin tulta ja se toimi, jolloin huokaisin helpotuksesta. Ne ei lähteny. Ajattelin. "Kaikki okei?" Nya kysyi. "Joo, näin vaa pahaa unta." Kerroin ja nousin ylös sängystä. "Okei. Haluutko puhuu siitä?" Nya kysyi. Pudistin päätäni. "Kaikki on hyvin nyt." Sanoin. Nya nyökkäsi ja lähti. Istahdin sänkynireunalle ja painoin kasvot kämmeniini. Mitä jos mun voimat lähtee taas? Mietin. Enkä oo enää hyödyks meiän tiimille. Ajattelin. Asia pelotti ja ahdisti minua.
______________________
Sanoja: 556