Pimeä Onni [Olli & Aleksi] (4) [VALMIS] ✔️

20. Kaapatut

Olli:

Mun pää tuntu helvetin kipeelle kun heräsin ja koitin saada kiinni missä olin, joku oli selkä mun selkää vasten eli en ainakaan ollu yksin.

Mut ja tuo toinen oli sidottu kiinni toisiimme, nyt piti selvittää kuka tuo toinen oli

"Ai saatana.." sanoin
"Olli?" kuului takaisin
"Joonas? Mitä helvettiä?" sanoin
"Missä me ollaan? Mitä tapahtu?" Joonas kysyi

"Kappas, kaksikko alkaa heräillä.." kuului jostakin

Oltiin jossain ihme mestassa, keskellä ei mitään koska mistään ei kuulunu mitään.

"Kuka sä oot?" Joonas kivahti
"Se selviää teille kyllä, mut mitäs jos muistellaan sitä mitä tapahtu?" kuului taas
"Ei vitussa muistella.." sanoin

"Te ette tienny että mä seurasin teitä sinä iltana, jos oisin uskaltanu oisin tullu pitää kivaa teidän kanssa.." tyyppi aloitti.

"Mä olin teidän kaa siellä autiotalossa ja huomasin liian myöhään että tuli oli irti, siinä vaiheessa te olitte jo ehtineet ulos.." tyyppi jatkoi kertomustaan

"Se huuto minkä te kuulitte, olin minä! Jäin loukkoon liekkkimereen, mut mun onnistu päästä pois sieltä.." tyyppi jatkoi

"Lopulta mun onnistu päästä jonkun ensihoitajan luokse ja sairaalaan, sit on pitkä musta aukko.." tyyppi hiljeni

"Kuka sä oot?" kysyin
"Se jonka koko keho palo ihan huolella, se joka vaan jäi pois koulusta, se jonka elämä melkeen päättyy.." tyyppi sanoi
"Mikä se ruumis sit oli?" Joonas täräytti kysyä
"Joku koditon, niin mulle kertottiin kun olin sen verran tajuissani.." kuului

"Ei saatana.." mun suusta pääsi
"Te kysyitte kuka oon? No tässä teille vastaus.." tyyppi sanoi ja tuli meidän eteen ja siirsi hupparinsa hupun sivuun

"AKSU!" huudettiin melkein samaan aikaan Joonaksen kanssa

"Minäpä hyvinkin.." Aksu nauroi
"Muute kivan tiukka se sun Aleksis.." Aksu jatkoi
"Vittu! Mä tapan sut! Sä et koske Aleksin ees pitkällä tikulla.." aloin raivota kun tajusi mitä Aksu oli tehny
"Rauhotu, me ei voida tehdä nyt mitään.." Joonas sanoi
"Mut kivasti sun Nikoski lensi ja otti osumaa puukosta.." Aksu jatkoi
"Sun vikas että Niko melkein kuoli!" Joonas huusi

Nyt puolestaan Joonas kävi kierroksilla ja mun piti rauhottaa se.

"Mulla on tämmönen pieni yllätys teille, teidän vuoro kärsiä niin kun mä kärsin.." Aksu sanoi ja kaivo jostakin laatikosta ihan pommin näköisiä pötköjä
"Et vittu oo tosissas?" kysyin
"En vai? Katotaanko?" Aksu uhiteli

Pian Aksu alko asetella pötköjä mun ja Joonaksen ympärille, pari ihan liiankin lähelle.

"Mä jätän teidät kohta kahdestaan, molemmat saa tälläsen kivan kapulan, jos päästätte irti se on moimoi.." Aksu sanoi ja työnsi kapulat mun ja Joonaksen käsiin, tää ei lupaa hyvää
"Koittakaa pärjäillä.." Aksu sanoi ja lähti, tosin pitkälle se ei päässy koska se kaatu ja löi päänsä, toivottavasti toi kusipää ei tosta enää nouse.

"Hengitä ihan rauhassa, me selvitään tästä.." sanoin Joonakselle joka tärisi mun selkää vasten
"Mä en tiiä kauanko mä jaksan.." Joonas sanoi
"Meidän on pakko, kukaan ei tiiä missä me ollaan, meidän on pakko.." sanoin

Ei todellakaan tiedetty kauan tässä oli oltu, mun käsi alko ikävästi puutua ja hiota kivasti

"Älä vaan päästä irti.." sanoin
"Emmä pysty, mulla lähtee kädestä tunto.." Joonas sanoi
"Anteeks Olli, kiitti kaikesta.." Joonas jatkoi

Pian alko kuulua kunnon pauke, muutama räjähti kasvoille, muutama rikko vaatteita ja rikko ihoa.

Tässäkö tää nyt oli? Tän jälkeen kaikki pimeni, ei mitään hajua mistää, ei paikasta eikä ajasta.

... ... ...

Buahaha, oon nyt ilkee ja jätän tän tälleen! ;D

535 sanaa!

Ja niin meillä on vainoajan henkilöllisyys tiedossa, kyseessä siis vanha koulukaveri, tai no "kaveri" jolle oli käydä hassusti!

Tää jää silti tällee kivasti roikkumaan, en oo yhtään ilkee tai mitään! :D