Hei ja kiitos jos olet näitä lukenut❤️
Kuten ehkä huomaat en ole näitä pitkään aikaan julkaissut ja nyt hetkeen myöskään kirjoittanut tämän aiheisia runoja.
Mun kohdalla se tarkoittaa parantumista masennuksesta. Tai ainakin siitä synkimmästä jaksosta. En tule todennäköisesti koskaan parantumaan ja vaikka tää sairaus hallitsee mun elämää edelleen hyvin paljon, nää runot on todella kaukaisia ajatuksia mulle<3
Mä haluan vaan tässä sanoa, että vaikka se kaikki puhuminen parantumisesta tuntuu mahdottomalta se on silti mahdollista🫶🏻
Se on pelottavaa ja takapakki tuntuu kamalalta mutta niitä jaksoja tulee ja niistäkin voidaan päästä yli❤️
Mä uskon suhun ja siihen että sä voit parantua tästä kamalasta sairaudesta ja niin uskoo kaikki sun ystävät ja läheiset. He rakastaa sua niin kovasti ja vaikka sä et sitä välttämättä näe niin he ei oo luovuttanut sun suhteen❤️
Kaikki järjestyy mä lupaan sen. Se valo tunnelin päässä voi olla pieni just nyt mutta siellä se on ja sä voit sen löytää❤️
Soita näihin jos kaipaat apua:
Kriisipuhelin 09 2525 0111 (auki 24/7)
Kirjoita Tukinettiin.
Sekasin-chat päivystää ma-pe klo 9-24 ja viikonloppuisin klo 15-24.
Hätätilanteessa soita 112.

VOUS LISEZ
Jos mulla ei oo sanoja tai voimia.
PoésieSuomenkielisiä pieniä melankolisia ja pohdinnallisia runon tapaisia rakkaudesta, masennuksesta ja aikalailla mun elämästä yleisesti. Olen pahoillani jos näistä osa on samaistuttavia. Olen täysin avoin palautteelle:) En omista mitään näistä kuvista...