Pisara Meressä || Ruu & Jojeli Hokkus Pokkus

3. Oon pahoillani

Ruu:

Joel avaa treeniksen oven ja astumme pieneen eteiseen jonne jätämme kengät.

"Joriiiii oks toi sun muijas" pörröhiuksinen mies kysyy kun pääsemme jonkin laiseen oleskelu tilaan jossa on kaksi sohvaa ja pari nojatuolia. Muistaakseni hän on joonas. Tuo kyseinen pörröpää istuu toisella sohvalla kahen muun lisäks. Toisella sohvalla on muistaakseni tuon naisen nimi oli minna joten hänen vieressään istuva brune on niko ja hänen vieressään on järkyttävän pitkä tyyppi..

"Ei" joel vastaa lyhyesti jonna jälkeen tuo istuu yhteen nojatuoleista. Istun viereiseen nojatuoliin.

"Joonas aka porko, olli, Aleksi, minna, niko ja tommi" Joel esittelee kaikki.

"Ja tässä on Ruu" joel esittelee vielä minut kaikille. Heilutan kättäni tervehykseksi.

"Moi" jokaisen suusta vuoronperään. Paitsi yhen. Olli. Tuo näyttää kauheen tutulle. No jaa antaa ny olla. Kaivan vihkosta sivun jossa esittelen itteni.

"Kerrotko vähän ittestäsi että miks joel tuoo just sut tänne" joonas kysyy. Joel lyöö kätensä otsalleen.

"Vittu porko." Joel kuiskaa. Noni nyt löyty oikee sivu. Sivulla lukee kutakuinkin näin.
Hei olen Ruu 22 vuotta. Mua kiusattiin koko peruskoulu ja lukio aika koska en puhunut koskaa tai no ala asteella oli muista syistä. Ja syytä sille miksi en puhu en ole vielä valmis kertomaan. Kiitos jos ymmärrätte:)

Heitän vihkon pöydälle josta kukin voi luke tekstin. Hetkonen ei vittu nyt mä tajusin miks olli näyttää tutulle. Olli oli mun kaa samassa lukiossa ja.. se oli mun pahin kiusaaja. Ei vittu.

"Oon pahoillani. Kenenkään ei pitäis joutuu kokee kiusaamista" niko sanoo. Hymyilen hennosti.

"No mut hei mennää treenaa ku sitä varten tänne tultii" aleksi sanoo ja lähtee ilmeisesti treenihuoneeseen.

"Työnarkomaani" porko sanoo ja lähtee tuon perään. Loputkin jätkistä lähtee. Nyt tääl on enää minä ja Minna.

"Hei Ruu haluisitko tutustuu tai sillee ku vaikutat sika kivalle" Minna kysyy. Nyökkään ja hymyilen.

"Kiva mun nimi on tosiaan minna ja oon 25 vuotta. Mua kiinnostaa kaikki onnettomuudet tai niinku vaikka estonia, titanic jne jne." Minna kertoo. Estonia..

"Onks kaikki hyvin oot aika kalpee. Sanoinko jotain väärää" tuo huolestuu. Pudistan päätäni ja otan vihkon pöydältä ja alan kirjoittaa. 'estonian loppuraportti ja kaikki muukin tieto on niin suuri kusetus kuin vain olla voi.' kirjotan ja annan vihkon tuolle. Minna katsoo hämmentyneenä minua ka antaa vihkon takaisin.

"Mistä sä tiedät?" Tuo kysyy.
Otan kynän käteeni ja alan taas kirjoittaa. 'Oot nyt eka jolle tästä kerron mutta siis kaikki alko kun täytin 13. Vanhemmat halusi viedä perheeni viroon josta menisimme tukholmaan ja sieltä takaisin tänne Suomeen. Noh matka ei menny niinkuin piti tai päästiin me viroon mut ei koskaan tukholmaan. Varmaan tajuat mihin tää on menossa. Me oltiin menossa estonialla tukholmaan kunnes kävi miten kävi. Noin yhen aikaan kuului kauhee pamahdus ja laiva kallistui tosi paljon johon mä ja muut herättiin. Mä nousin ja menin kattoo hytin ulkopuolelle mitä tapahtuu ja kun näin muitten juoksevan kansikerroksille sanoin että meidänkin pitisi lähteä. Mä ja sulo eli mun isoveli 16 vuotias lähettiin jo ja isä sanoi että tulevat äitini ja niklaksen 9v pikkuveljeni kanssa ihan pian perässä. He kuolivat. Minä ja sulo pääsimme kansikerroksille juuri ennen kuin laiva oli 90 asteen kulmassa. Saimme pelastus liivit päälle ja kiipesimme kylellään olevan laivan päälle. Pääsimme lopulta pelastus lautalle. Sulo pelasti minut mutta kuoli itse hypoteemiaan. Menetin silloin ihan kaiken.' hengitän syvään ja annan vihkon tuolle blondille naiselle.

"Anteeks mä oon pahoillani." Minna pahoittelee järkyttyneenä ja tulee halaamaan minua. Kyynel valuu poskelleni.

--------------

Millaselle tää kirja teidän mielestä tällä hetkellä kuullostaa?:)

Sanoja: 556