Sinä iltana, kun Oakridge Ottersit voittivat mestaruuden, Kenneth paljasti suurimman salaisuutensa ihmiselle, johon hän luotti eniten maailmassa.
Siihen oli monta syytä. Niistä kaikista painavimpana kuitenkin se älytön humalatila, mihin edustusjoukkuelaiset itsensä sinä iltana hankkivat.
Maailma oli alkanut keinua vaarallisesti siinä vaiheessa, kun Kenneth ja Diego voittivat Mason Vlasicin ja yhden Sabersien laitahyökkääjän beer pongissa. He huusivat riehakkaasti, ja Diego suuteli Kennethiä teatraalisesti poskelle, ennen kuin otti tämän pään kainaloonsa, ja he alkoivat painia keskellä keittiötä.
Se oli okei. He olivat vain Kenneth ja Diego. Sellaisia he olivat aina olleet. Parhaita kamuja.
Kun he olivat päiväkodissa, Diego oli halunnut mennä naimisiin Olivian kanssa ja kysyi Kennethiltä, kenet tämä valitsisi. Kenneth valitsi Diegon, koska miksei hän menisi naimisiin parhaan kaverinsa kanssa? He voisivat syödä jäätelöä ja pelata Tony Hawkia loputtomasti.
Yhdellä ihmisellä ei tietenkään voinut olla kahta kumppania, ja Diego valitsi Olivian. Diego ei olisi mennyt naimisiin, ellei Kennethkin menisi ja Kenneth oli valinnut jonkun tytöistä. Ja sitten, kun he menivät naimisiin leluvaraston katoksessa, Kenneth oli alkanut itkeä, kun tyttö oli pussannut häntä poskelle.
Se ei ollut muuttunut. Kenneth oli hölmö poika, joka oli liian äänekäs ja liian näkyvä, pukeutui oudosti, kun taas Diego oli liian ruskea. He löysivät toisensa. Kuten Andrew ja Brooks. Ei ollut toista ilman toista.
He nukkuivat yhdessä sohvilla, aina samassa huoneessa pelimatkoilla; halailivat jäällä, pussailivat toistensa kypäriä ja törmäilivät toisiinsa täydellä vauhdilla. Luistelivat lämmittelyissä käsi kädessä vitsillä. Vain koska tiesivät, että se miten vähän heitä kiinnosti, ärsytti joitain ihmisiä.
He olivat jopa "naimisissa" Facebookissa. Se oli alkanut vitsinä, mutta kumpikaan ei ollut tehnyt asialle mitään, ja nyt, viisi vuotta myöhemmin, kumpikaan ei edes viitsinyt enää välittää.
Se oli ihan okei. Kennethillä oli maine naistenmiehenä, vaikka hän ei ollut koskaan harrastanut seksiä, ja Diego oli ollut palavasti rakastunut Oliviaan lastentarhasta asti.
He olivat vain parhaita kamuja.
Kenneth ei ollut koskaan ymmärtänyt tyttöjen, poikien ja seksin ympärillä pyörivää hypeä. Koska hän kuitenkin rakasti saada ihmiset nauramaan ja reagoimaan, ja koska siihen mennessä, kun hän täytti kolmetoista, hän tunsi olonsa niin ulkopuoliseksi, kuin olisi vieraalta planeetalta, hän yritti epätoivoisesti saada ihmiset pitämään hänestä ja pitämään häntä coolina.
Hän oli onnistunut siinä.
Jos ihmiset tietäisivät, että se oli kaikki ollut vain kulissia, hän olisi taas vain se outo poika oudoissa vaatteissa.
Ja sitten Bea oli yrittänyt suudella häntä ja sujauttaa kätensä hänen housuihinsa talvitanssiaisissa ja Kenneth oli saanut melkein paniikkikohtauksen.
Siksi hän kertoi siitä Diegolle.
Bileet alkoivat rauhoittua, kun kello oli ties mitä, ja nurmikko pihalla oli kasteesta kostea, usva nousi vaalenevaa taivaanrantaa vasten.
Oleskeluhuoneen sohvilla ja matolla makasi vielä muutamia ihmisiä. Kenneth ei koskaan heittänyt ketään ulos ennen puoltapäivää, ja hänen vanhempansa tiesivät paremmin kuin palata kotiin ennen sitä. Siivooja tulisi muutaman tunnin päästä, ja kun Kenneth heräisi, olisi kuin juhlia ei olisi ollutkaan.
Diego käänsi päänsä sohvalla, oikeastaan rullasi poskelta toiselle, kun Kenneth tönäisi hänen polvea omallaan, siinä missä reidet lepäsivät tiiviisti toisiaan vasten.
YOU ARE READING
Ohuemmalla jäällä
RomanceKirjoitellessani Ohuella jäällä, raapustelen välillä tunnetilaan päästäkseni tai ihan vaan huvin vuoksi ylimääräisiä kohtauksia ja muiden hahmojen näkökulmia, ajatuksia tms. sisältöä. Ajattelin, että miksen postaisi niitä tänne, jos joku muu saa si...