Enemies With Benefits [Young Channel] (5) [VALMIS] ✔️

16. Luotahan?

On kulunut 3 kuukautta siitä kun salaisuus paljastu, elämä on menny vauhdilla eteenpäin! Koulu on päästy kunnialla läpi ja kesä on villiä aikaa!

... ...

Joel:

Kaikki oli muuttunu koulujen loputtua, nää meidän pariskunnat oli välillä niin ällösöpöjä että ihan ällötti, olin tästä johtuen ystävystyny paremmin Tommiin ja oltiin välillä ihan vaan me, kaks sekopäätä puhumassa suunnitelmista.

"Mitä meinasit nyt kun koulu on loppu?" kysyin
"Laitoin hakupaperit ensihoitajan tutkintoon.." Tommi sanoi
"Ai, luulet että susta on sellaseen? kysyin
"Miks ei olis? Oon aina haaveillu että pääsee auttaa toisia.." Tommi sanoi
"Aa, no sitte.." sanoin
"Mitäs sä?" Tommi kysyi
"Ehkä välivuos ja sit paperit auto alalle.." sanoin
"Ai semmonen suunnitelma.." Tommi sanoi
"Joo, pentuna broidin kanssa säädettiin iskän vanhaa autoo, siitä se vähän niinku lähti.." sanoin
"No sit kannattaa hakee.." Tommi sanoi

Kun sais ees jonkun ammatin ja töitä, autot oli aina kiinnostanu, niin miks siitä ei vois sit ammattia itelleen.

Eka välivuos ja sitten takas koulun pariin.

Tommi:

Olin hakenu ensihoitaja koulutukseen ja nyt odotettiin kundien kanssa tuloksia, en tiiä kuka hermoili eniten.

"Kato, nyt se tuli!" Niko huusi
"Älä huuda mun korvaan.." sanoin
"Sori, mut avaa se!" Niko jatkoi

"Hyvä Tommi Lalli, teidät on valittu opiskelemaan ensihoitajan ammattitutkintoa, vahvistakaa opiskelupaikkanne **.**.**** mennessä.."

"No vittu jesh, meillä on parin vuoden päästä oma ensihoitaja.." Joel intoili
"Sitä tarvitaan tämmösen lauman kanssa.." Olli sanoi
"Hahaha, hyvä vitsi.." naurahdin
"Eiku oikeesti, hyvä vaan että joukossa on yks joka auttaa tarvitaessa.." Aleksi sanoi
"Bileet!" Joonas huusi
"Juuei, ehkä myöhemmin.." sanoin

Vihdoin mun unelma oli toteutumassa, pääsin kouluun joka myöhemmin avaa ovia vaikka minne.

Nyt kunnon kesäloma näiden idioottien kanssa ja sit koulun penkille, Joelin lisäks tais olla muitakin jotka pitää välivuoden ja miettii mitäs sen jälkeen.

Olli:

Olin ollu Aleksin luona yötä, voi kun toinen oli söpö. Aleksi oli viimein alkanu luottaa muhun, silti se oli varuillaan, eikä ihme. Mun teko tulee kummittelemaan vielä pitkään.

Halusin kokeilla miten pitkälle Aleksi antaa mun mennä, löisin heti jarrut päälle jos Aleksi niin sanoo.

Kurkotin varovasti sen kasvoja kohti ja puhaltelin varovasti, miten sulonen tuo oli kun se nyrpisti nenäänsä unissaan.

Lähestyin varovasti sen kaulaa ja hengitin raskaasti, huomasin heti miten Aleksi reagoi.

"Olli, lopeta.." kuului
"Mitä? Sä et tykänny? kysyin
"Um.." kuului
"Okei, mä lopetan sit.." sanoin ja nousin paremmin
"Mä en haluu edetä liian nopeesti.." Aleksi sanoi ja tuli paremmin näkyviin
"Eikä tarvii, halusin vaan kokeilla.." sanoin
"Um.." Aleksi sanoi, okei sä et oo heränny vielä
"Varaudu et mä tuun kokeilee sua, mut riittää että kiellät niin lopetan.." sanoin
"Luota muhun, mä en tee mitään mitä sä et haluu, mennään sun ehdoilla.." jatkoin
"Um.." kuului, sä et just nukahtanu uudestaan?

Mulle oli tärkeetä että Aleksi sano EI, jos vauhti oli liian kova, missään nimessä en halunnu palauttaa ikäviä muistoja takas kun niistä oli päästy eroon ja varsinkin kun luottamus alko kasvaa, en halunnu menettää sitä.

Aleksi:

Olli oli ollu yötä mun luona, jotenki turvallista olla sen kanssa. Nyt Olli hiero mun kipeitä lihaksia mun jalkojen päällä istuen.

"Sano jos tuntuu pahalle tai sattuu.." Olli sanoi
"Älä käytä hirveesti voimaa.." sanoin
"Sanot vaan.." Olli sanoi

Tässä se luottamus punnitaan, ehkä tää oli myös testi molemmille.

"Ai vittu, siinä.." ulahdin
"Mä avaan ton varovasti.." Olli sanoi
"Aiai.." valitin
"Parempi?" Olli kysyi
"Joo.." sanoin ja rentouduin
"Ota paita pois, laitan sulle kylmägeeliä.." Olli sanoi, häh mistä sä sen muka kaivat?

No otin paidan pois ja heittäydyin Ollin eteen, kohta tunsin kädet ja kylmägeelin mun selässä, saatoin ehkä huokasta turhan lujaa.

"Umm.." kuului mun suusta
"Pidä vaan ääntä, ei mua haittaa.." Olli sanoi
"Mä-mä-mä, tai antaa olla.." sanoin
"Kyllä mä nään, ei meillä oo kiire.." Olli sanoi ja kaatu mun viereen.

Väkisin oltiin menossa tiettyyn suuntaan, väkisin se kaunein oli edessä. Mutta en ollu lähelläkään valmis siihen, ehkä kun aikaa kuluu!

... ... ...

Esimakua tulevasta, kyllä te tiiäätte! Aleksi tarvii vaan aikaa, muistot on ne jotka pakottaa jarruttamaan.

640 sanaa!

Tää kirja tulee päätökseen tällä viikolla, uusi kirja odottaa jo lähtökuopissa julkasua! ;)