Bella (kutsumanimi, kunnes keksin oikean)

2. Falmouth

Sanamäärä: 1341

Istun lentokoneen ikkunapaikalle. Leo jää viereiselle paikalleni käytävän puolelle. Koneen vasemmalle puolelle viereiselle riville istuvat Aaron ja Lucas. Aaron nostaa syliinsä kuopuksemme.

Täällä vallitsee suuri meteli. Vedän kuulokkeet käsimatkatavaroiden seasta. Etsin lempi soittolistani. Painan äänet täysille ja nautin, kun vauvan itku ja puheen sorina peittyy musiikin alle. Kuulen pienenä huminana, kuinka naisen ääni kuuluttaa kaiuttimista mukavaa lentoa ja jotain informaatiota, jota harva kuuntelee

Vilkaisen muita sisaruksiani. Saga katselee ihmeissään ikkunasta. Hän ei ole koskaan lentänyt. Hän osoittelee silmät pyöreinä lentokoneen pitkiä siipiä ja tökkii Lucasilta. Huomiota, kun haluaa kysyä, kysymyksen, johon Aaron ei jaksa vastata.

Katson ikkunasta ulos maan jäädessä alapuolellemme ja tartun Leon kädestä kiinni. Hän tietää, etten nauti lentämisestä erityisemmin ja hymyilee minulle rohkaisevasti. Suljen silmäni ja epätoivoisesti rukoilen saavani lennon aikana unta.

Ihme tapahtuu. Tosiaan torkuin puoliunessa koko lennon Leon olkapäähän nojaten. Heräilin minä puolen välin jälkeen muutaman kerran, mutta nukahdin aina uudestaan.

Havahdun, kun turvavyöt piti laittaa laskeutumisen ajaksi. Sitten suunnistamme Truron lentokentältä pois parkkipaikalle. Muiden juuri laskeutuneiden joukossa.

Kun Saga näkee mummin vilkuttamassa, hän ei epäröi hetkeäkään. Saga ryntää ihmisten lävitse mummin lämpimään syleilyyn. Mummin huulilta pääsee lempeä nauru, kun hän halaa ja suukottaa tyttöä poskelle.

"Hei, Tähkäpää!" mummi tervehtii Sagaa iloisesti. Mummi kutsuu Sagaa Tähkäpääksi, koska tuon pienen kuusivuotiaan hiukset ulottuvat pitkälle alaselkään ja kasvavat koko ajan entisestään, "No mutta sinun hiuksesi ovat kasvaneet taas!"

Mietin ymmärtääkö Saga englantia ja britti aksenttia, mutta hän antaa kysymykseeni vastauksen kikattamalla erinomaisella lausumisellaan: "No eikä! Me käytiin Aaronin kanssa kampaajalla!". Äiti toisaalta puhui useimmiten vain englantia meille, mutta Saga ei ole saanut harjoitusta enää vuoteen äidin kuoltua.

"Oikeasti? Aika jännää!" mummi päivittelee naurahtaen. Leo ähkäisee hieman ja käännyn katsomaan poikaa. "Mummi meidän täytyy mennä varmaan", Leo muistuttaa painavat matkatavarat käsissään.

Mummi ohjaa meidät autolleen ja Saga leikkii turvaistuimessaan, kun me muut raahaamme painavat laukut takakonttiin. Nostaessani isoa matka-arkkua onnistuin tiputtamaan sen varpailleni. Leo joutui sitten nostamaan sen puolestani maasta.

Mummin talo on iso yhdelle vanhukselle, mutta hiukan ahdas viidelle ihmiselle. Siksi Sagalle tehdään mummin tilavahkosta ja tyhjästä komerosta makkari.

Minä ja Leo joudumme jakamaan huoneen. Vaikka huoneemme on talon isoin, niin ei se kuitenkaan valtavimmasta päästä ole. Aaron ja Lucas saavat omat huoneet, jotka ovat kauimpana kylppäristä.

Rakastan mummia, koska hän on niin herttainen ja ihana, mutta myös koska hän on huomaavainen. Mummi oli jo hankkinut jokaiselle oman sängyn ja laittanut lakanat ennen tuloamme. Hän oli jopa leiponut keksejä ja ostanut Sagan vuoksi mansikkamehua, kun muisti, että tämä on tytön lempi juoma.

Muut touhuilevat omiaan ja minä päätän tylsyyden vuoksi purkamaan laukkujani. Ensiksi asettelen kaikki vaatteeni vaatehuoneeseemme, niin että Leolle jää toisen seinämän hyllyrivit.

Kenkätelineeseen laitoin maiharini, airforcet, converset, kumisaappaat ja yönmustat ja norsunluun sävyiset korkokenkäni. Seinällä olevaan naulakkoon laitan roikkumaan käsilaukkuni.