"Vielä siitä mun isästä...", Henkka aloitti lähdettyämme kävelemään poispäin huoltsikalta.
"Joo?"
"Kytät vei sen koska sillä oli aika iso määrä pilvee hallussa", hän kertoi. "Mä turhauduin siihen et se lojuu koko ajan vaan olkkarin sohvalla polttamassa niinku mua ei oliskaan, ja mä... mä ilmotin sen pikku jemmasta poliisille. Mm. Mieti. Oma poika snitchaa."
"Mä kyl ymmärrän miks", sanoin tehdäkseni hänelle selväksi, etten nähnyt hänen tekoaan vääränä.
"En mä oo mikään puhdas pulmunen itekään. Mä varastin siltä. En mä ottanu enempää ku ton mitä me just poltettiin mut otinpahan kuitenkin. Oon ihan yhtä paska ku se mut niin se kai menee. Seura tekee kaltaisekseen", hän puhui. Päätin olla sanomatta mitään.
"Ja nyt ku isä joutuu linnaan nii mä en oikein tiiä mitä mulle tapahtuu. Joudun varmaan sossun silmän alle ja jollekin tuntemattomalle asumaan. Mua kadutti heti ku olin tehny sen ilmoituksen ku mä tajusin et se vaikuttaa muhunkin. Et ne ei vaan hae sen kätköjä pois ja jätä meitä rauhaan."
Henkka potkaisi tien vieressä kasvavaa heinäpensasta jalallaan.
"Minne sä meinaat nyt mennä?" kysyin ja pysähdyin, koska tästä Henkka yleensä kääntyisi, jos menisi kotiinsa.
"Kai mä meen vaan kotiin. Venaamaan mitä tulevan pitää", hän sanoi pysähtyen myös. Hän vilkaisi tielle ja suoristi ryhtinsä kuin keräten rohkeutta. "Mut kiitti. Oli kiva törmätä. Ja tota.. hyvää jatkoa sulle", hän sanoi vähän kiusallisesti tunkien kätensä työhousujensa taskuihin.
"Sulle kans", toivotin ja loin surullisen hymyn. "Ja Henkka? Kaikki järjestyy viel."
Junttityylinen ja juron oloinen köriläs, joka osoittautuikin mukavaksi ja syvälliseksi pojaksi, kääntyi vielä kerran ympäri, palautti samanlaisen hymyn kuin minulla ja nyökkäsi.
"Moikka", hän sanoi hiljaa ja kääntyi lopullisesti.Kotiinpäin kävellessäni pääni oli ihan tyhjä. Halusin vain päästä nukkumaan. Saapuessani talomme pihaan kiersin sivupihalle, jossa huoneeni sijaitsi. Nostin ikkunaa, jota ei muuten ulkopuolelta olisi saanut auki, ellen olisi muistanut jättää pientä oksaa ikkunan väliin, ja hyppäsin sisään sängylleni. Otin pöydältä Axen ja tulin takaisin ulos suihkuttamaan ainetta reilusti vaatteisiini peittääkseni hajun. Yskin imelälle suihkeelle ja kiipesin takaisin huoneeseeni riisuutuen päälläni olleista vaatteista heittäen ne vuorollaan lattialle.
Ilmeisesti nukahdin nopeasti, mutta heräsin aikaisin ollen kuolemanväsynyt. Katsoin huoneeni oven yläpuolelle kiinnitettyä kelloa, eikä se näyttänyt kuin vasta seitsemää. Se tarkoitti sitä, että olin nukkunut vain nelisen tuntia. Huokaisin ja painoin tyynyn naamani päälle. Nousin kuitenkin, koska tajusin, että minun täytyi käydä suihkussa saadakseni tämän löyhkän irti hiuksistani ja sormistani ja kaikkialta. Nousin sängystä, nappasin pyyhkeen ja eiliset vaatteet sekä muutamia muita maassa lojuvia vaatemyttyjä. Avasin oveni, kiitin ylempiä voimia siitä, ettei isä ollut vielä herännyt ja kysynyt liian pirteällä äänellä, että mitä tein ylhäällä näin aikaisin.
Tungin pesukoneeseen omat vaatteeni ja muut pyykit koneen viereisestä korista ja laitoin härvelin käyntiin. Heitin pyyhkeen vessanpöntön kannen päälle ja astuin valuvan veden alle. Vesi oli lämmintä ja sai aikaan vähän samanlaisen tunteen kuin halaus. Paitsi että nyt siihen euforiseen tunteeseen oli yhdistetty väsymys. Ei sellainen väsymys, joka painoi pitkän päivän päätteeksi vaan se kamala tunne, kun ei ollut nukkunut tarpeeksi. Suljin hanan ja pesin hiukseni kovakouraisesti shampoolla ja vartaloni ihon jollain suihkugeelillä, joka vain sattui osumaan ensimmäisenä käteeni. Vaihdoin veden lämpimästä viileäksi. Se valui pehmeästi suoraan naamalleni. Vedin mustat hiukseni pois kasvoiltani ja pesin kasvoni, jotta voisin avata silmäni saamatta saippuaa niihin. Näin ikkunan sälekaihtimien välistä sisään pyrkivät aamuauringon säteet.
Hytisten kylmän suihkun seurauksena kiersin lantioni ympärille pyyhkeen ja astelin ulos suihkusta omaan huoneeseeni. Puin päälleni kaapista ottamani puhtaat bokserit ja harmaan hupparin. Tarkoituksenani oli mennä keittämään kahvit, mutta minua alkoi laiskottaa ja päätin makoilla sängyssäni vielä ihan pari minuuttia. Ja kaikkihan tietää, mitä se tarkoittaa. Simahdin sänkyni lämpöön ja heräsin seuraavan kerran vasta viiden tunnin kuluttua ruohonleikkurin ääneen.

VOCÊ ESTÁ LENDO
꧁ Yöt Ollaan Yhes ꧂ BxB FIN
Ficção AdolescenteKatsoin häntä pitkään. Ihailin hänen leukalinjaansa, sieviä avaruuden täyttämiä silmiä ja niitä verhoavia ripsiä. Kaarevaa nenää ja hieman raollaan olevia huulia, kun hän katseli kalliolta alas rantaan saapuvia aaltoja lähes hypnoosissa. "Luotaks sä...