Tuhat äänetöntä sanaa (Tauolla)

Surprise, not that nice and some thoughts about love

Koputan Sofian oveen ja odottamatta vastausta astun huoneeseen. Seinät ovat päällystetty hevibändien julisteilla ja musiikki pauhaa täydellä teholla. Sofia makaa sängyllään silmät kiinni, kuunnellen musiikista sitä mitä hän siinä eniten rakastaakaan. "Sofia, Nicklas kävi täällä!" huudan musiikin yli. "Mitä!" siskoni huutaa takaisin ja avaa silmänsä. Napsautan radion kiinni ja asetan hänen poikaystävänsä tuomiset pöydälle. "Siis sinun ihana kullannuppusi kävi täällä. Hänellä oli kuulemma niin kiire ettei hän ehtinyt itse kuin tuomaan nämä", selitän katsellessani siskoani, joka tuijottaa kukkakimppua yllättävän järkyttyneenä.  Sofia näyttää ulkoisesti räväkältä punkkarilta huulilävistyksineen ja kirkkaan punaisine hiuksineen , sekä vahvoine meikkeineen, mutta salaa hän on perinyt äidiltämme vihreän peukalon. Hänellä on kukkapenkki takapihallamme, ja hän hoitaa kaikki kasvimme, sekä kasvattaa yrttejä keittiön ikkunalaudallamme. Kun muutamme pois kotoa hän on se, jolla on valtava kukkien täyteinen loistokas puutarha, ja minä olen se joka tappaa kaikki kukat pelkällä katseellani. "Minäpä tästä lähdenkin", sanon Sofialle, joka katselee vieläkin kimppua piinattuna ja jota ei tunnu kiinnostavan minun paikalla olemiseni tai olemattomuuteni.

Omassa huoneessani pohdin millaista olisi olla rakastunut. Siskoni on seurustellut lukemattomien poikien kanssa, vaihtelevan pituisia ajanjaksoja, itse en edes ole suudellut ketään. Onkohan sellaista rakkautta edes olemassa, kuin kirjojen maailmassa. Palavia tunteita, jotka lopulta joko murskaavat tai pelastavat maailman. Rakkautta, joka on häikäisevää, ja mahdotonta ymmärtää. Jos jostain löytyisi se oikea prinssi tai prinsessa minulle. Joku joka tarvitsisi minua ja jonka vuoksi voisin uhrata vaikka henkeni. Minun pitäisi kyllä lopettaa tällaisten asioiden miettiminen. Masennun vain ja petyn , jos standardini ovat näin korkeita, enkä ikinä tule löytämään yhtään ketään. Näissä tunnelmissa alan kuuntelemaan entistä masentavampaa musiikkia, sekä selaamaan tumblria peittoon burritoituneena.