Harry Potter uudelleen kirjoitettuna

-kolmas luku-

Viistokuja

Komitea ei ollut löytänyt Malfoyden talosta mitään. Narcissan kasvoille oli taas palannut se vähäinen väri mitä Malfoyden kasvoilla saattoi olla, mutta isä näytti yhä siltä kuin olisi uitettu valkoisessa maalissa. Illallisella, pöydässä oli niin paljon ruokaa, että Madeleine ja Draco kyselivät oliko koko suku tulossa syömään. Pöytä, joka notkui eri paahto paisteista, lihamurekkeista, kastikkeista, perunoista ja juomista, veti vertoja Tylypahkan joulupöydälle. Lopulta vähän ennen puolta yötä äiti hätisti nuoret nukkumaan.

Seuraavana aamuna Draco saapui aamiaiselle viimeisenä. Hänen sininen pyjamansa ja tukkansa olivat sotkussa ja, kun hän yritti voidella paahtoleipäänsä, hän tiputti veitsen kaakaomukiinsa. Isä ilmoitti Päivän Profeetan takaa että he kävisivät sinä päivänä viistokujalla, hänen täytyi käydä Borgin & Burkessilla hieromassa vähän kauppoja.
  "Minä tarvitsen rahaa", Draco ilmoitti ykskantaan. "Pitää hankkia Madeleinelle uusi sammakko."
  "En minä mistään sammakosta ole puhunut", Tyttö sanoi samalla kun lappoi puuroa suuhunsa. "Puhuin vain uudesta lemmikistä."
Heidän äitinsä katsoi kumpaakin äimistyneenä. Mutta kumpikin vain kohautti harteitaan ja jatkoivat aamiaistensa syömistä.
Hormipulverilla matkustaminen oli totta tosiaan Madeleinen mielestä yksi ikävimpiä tapoja matkustaa, mutta ainakin hän oli turvallisesti Viistokujan auringonpaisteessa äitinsä, veljensä ja isänsä kanssa. Isä ilmoitti että hän käväisee Iskunkiertokujalla, Narcissa taas kertoi että hän tapaisi ystäviään Vuotavassa noidankattilassa joten he saisivat pärjätä yksinään.  Dracon askeleet suuntautuivat huispaus tarvikkeita myyvän putiikin suuntaan (hän oli antanut siskolleen kymmenen kaljuunaa lemmikin ostoon). Madeleine jäi yksin väen paljouteen, mutta pian hän kuuli takaantaan äänen joka kuului hänen ystävälleen Bess Rowenalle:
  "Madeleine täällä!" Bess oli Madeleinea pidempi musta hiuksinen tyttö. Tyttö kantoi raskaan näköistä kirja pinoa. Madeleine kertoi kesästään samalla kun he söivät jäätelöä Qaino Vahvahqon jäätelöbaarissa. Bess järkyttyi kun Madeleine kertoi isänsä ja äitinsä yöllisestä keskustelusta.
  "Kuulit varmaan väärin. Näytät aivan isoisoisoäidiltäsi Sabrina Malfoylta! Kuinka et voisi olla hänelle sukua!" Bess sanoi suu täynnä mansikka pistaasi jäätelöä.
  "Niin varmaan", Madeleine myönsi, mutta ei koskenutkaan jäätelöönsä.
Kun Madeleine oli saanut ostettua kaikki kirjansa ja tarvikkeensa, hän ilmoitti että aikoi ostaa uuden lemmikin. Rotat olivat aina kiehtoneet häntä, mutta äiti oli tehnyt selväksi että taloon ei jyrsijää tullut. Vähän ajan kuluttua Madeleine ja Bess astuivat ulos kirkkaaseen auringonpaisteeseen pieni valkoinen pupu mukanaan. Kaupan omistaja oli huokaissut helpotuksesta kun pupu oli lähtenyt. Hän oli huikannut ennen kuin tytöt olivat lähteneet, ettei kania pidä säikäyttää tai muuten. Mitä muuten, sitä eivät tytöt ehtineet kuulla koska suurta kärryä lohikäärmeen vuotia kuljettanut mies rymisteli heidän ohitseen huutaen jotain alennuksesta. Madeleine oli antanut pupulleen nimen Neal koska oli lukenut sen nimen Historia aikakaudet kirjasta jossa mainittiin Neal Pitkäkynsi joka oli keksinyt miten saadaan yhteys taikaeläimiin 3012 eea.

Madeleine istui piha nurmikolla ja yritti selvittää mitä Neal osasi tehdä (eihän se olisi taikaeläin jos se ei osaisi tehdä temppuja, ei sellaisia temppuja kuin normaalit lemmikit kuten hyppiä jos niin sanotaan). Joskus Madeleine oli näkevinään että pupun turkki oli keltaisempi kuin yleensä jos se hermostui valtavalle riikinkukolle Lewisille joka oli niin kuin Draco, mahtaili kaikella mitä hänellä oli. Draco ja isä olivat huispauksen maailmanmestaruuskisoissa jossa Bulgaria sai vastaansa Irlannin. Draco kannusti voimakkaasti Bulgarian maajoukkuetta ja hän ei ollut puhunut pariin viime päivään muusta kuin Viktor Krumista. Madeleine oli kerran tuhahtanut että milloin heidät vihittäisii. Draco oli tyytynyt vain mulkaisemaan sisartaan. Madeleine viihtyi kyllä yksin mutta niin pitkä aika erossa rakkaasta veljestään teki kipeätä. Narcissa istui penkillä terassilla ja luki näköjään hyvin mielenkiintoista kirjaa, hän ei edes huomannut kuinka Delmar livahti sisään avoimesta pation ovesta. Madeleine katseli pilviä selällään ja yritti kuvitella itsensä luudan selässä jahtaamassa golfpalloakin pienempää kultaista palloa. Ei onnistuisi, hän ajatteli. Madeleine sulki hetkeksi silmänsä. Pieni tuulen vire joka pääsi korkean pensasaidan yli kiri hänen kasvoilleen. Yhtäkkiä Madeleine kuuli kaamean kirkaisun. Äitinsä kirkaisun. Hän nousi niin nopeasti kuin vain pääsi. Näky oli kuin unesta, Narcissan sylissä istui täysikokoinen tiikeri. Kun tiikeri huomasi Madeleinen järkyttyneen katseen se laskeutui tasaisesti alas nurmikolle mutta se mulkoili Lewisiä pelokkaana. Tiikeri tallusteli Madeleinen luo joka oli jähmettynyt pelosta, taikaeläimet kyllä villipedot ei. Kun eläin oli vain parin jalan päässä tytöstä, sen turkki alkoi vaaleta ja koko kutistua. Kun tiikeri oli ehtinyt Madeleinen luokse, se oli muuttunut pupuksi, Nealiksi.