The Nerdy Boy H.S. (Finnish)

Luku 5

*Evelynin näkökulma*

"Tehtävät loppuun kotona! Hyvää viikonloppua", opettajamme huusi luokan edessä kun kello soi tunnin päättymiseksi. Heitin tavarani nopeasti laukkuun ja hyppäsin ylös penkiltä. Kipitin Harryn luokse kun hän vielä pakkasi.

"Missä se sun kaveri asuu minne me mennään?" kysyin Harryltä kun vihdoin pääsimme ulos luokasta.

"Noin kaheksan kilsan päästä keskustasta", Harry kertoi.

"Onks sulla ajokorttia?" kysyin vielä varmistaakseni Harryltä. Hän nyökkäsi samalla kun työnsi ulko-oven auki ja astuimme ulos.

"No sä voit ajaa mutta ajatki sitten varovasti koska rakastan tätä autoa", sanoin tiukasti Harrylle kun pääsimme auton luokse.

"Mä on mestari ajaja. Pääsin heti läpi kaikista kokeista", Harry sanoi ylpeillen kun otti vastaan avaimeni. Menin tällä kertaa pelkääjän paikalle istumaan Harryn istuessa ratin taakse. Harry käynnisti auton ja lähti pois koulun parkkipaikalta. Alku on ainakin lupaavaa. Harryn kädet on rennosti ratissa kiinni ja katse kohdistettuna tiehen. Tänään Harryllä ei ole silmälaseja päässään ja pakko myöntää että hän näyttää todella kuumalta hiukset sekaisin ja ilman silmälaseja. Voisi luulla häntä malliksi tai jotain. Yhtäkkiä Harry vilkaisi minua vihreillä silmillään ja naurahti söpösti.

"Mitä sä tuijotat?" Harry kysyi ja käänsi päänsä nopeasti takaisim tiehen. Käänsin pääni nopeasti pois ja tunsin poskieni hehkuvan punaisuuttan. Et oo tossissaan? Punastun?

Yhtäkkiä Harry painaa kaasun pohjaan. Huomaan että ajamme maantiellä todella lujaa.

"Harry mitä sä teet?" kysyin hieman peloissani. Harry alkoi hieman hidastaa mutta ajoimme silti ylinopeutta.

"Tykkään sun autosta", Harry virnisti. Autollani ei olla ikinä ajettu näin lujaa. Tie oli onneksi tyhjä. Yhtäkkiä Harry hidasti ja kääntyi pois maantieltä. Hän ajoi pienempää tietä hetken aikaa kunnes kääntyi pienen omakotitalon eteen. Talo oli vaaleansininen ja siinä oli kaksi kerrosta. Hyppäsimme ulos autosta ja Harry heitti avaimeni minulle. Nappasin ne ilmasta kiinni.

"Mä en anna sun enää ikinä ajaa mun autoa", sanoin Harrylle joka naurahti.

"Mä oon hyvä kuski", Harry kertoi ylpeänä.

"Just joo", tuhahdin ja tönäisin Harryä pienesti olkapästä. Harry asteli ovelle ja avasi sen avaimilla. Hänellä on ilmeisesti avaimet kavereidensa koteihin. Astuimme sisään ja kauhea ryminä kuului jostain päin taloa. Pian edessämme seisoi kaksi suurinpiirtein meidän ikäistä miehen alkua. Toinen oli blondi sinisillä silmillä ja toinen brunette myös sinisillä silmillä.

"Et maininnu että tää sun kaveris ois näinki kaunis. Mä oon Niall ja toi apina on Louis", Niall sanoi kun potkin kengät pois.

"Oon Evelyn mutta voitte sanoo vaan Eveks", sanoin hymyillen heille.

"Tervetuloa! Voin esitellä sinulle taloa", Niall sanoi virallisen kuuloisesti. Katsoin Harryyn ja kurottauduin hänen korvansa juureen.

"Ooks sä varma et sä tunnet nää tyypit", kuiskasin hiljaa. Harry naurahti.

"Valitettavasti", Harry sanoi niin että kaikki kuulivat.

"Ette te voi kuiskia. Mä heitän teijät ulos kohta jos jatkatte kuiskimista", Niall sanoi ja risti kätensä rinnalleen.

"Et sä heittäis meitä pois. Oisit tehny sen jo ajat sitten", sanoin nauraen ja pörrötin Niallin hiuksia. Niall vain pyöräitti silmiään.

"Onks Daddy täällä jo?" Harry kysyi pojilta.