The Nerdy Boy H.S. (Finnish)

Luku 9

I'M BACK!! Joo kehotan lukemaan edellisen luvun vielä jos ei muista mitä on tapahtunu tässä ja silleen koska siit on tosi TOSI pitkä aika ku viimeks julkasin luvun.

*Harryn näkökulma*

Kouluviikko sujui nopeasti. Opiskelin ahkerasti tunneilla ja pänttäsin myöhään illalla. Parina päivänä olin ollut Evelynin kanssa ja tutustuin myös hänen siskoonsa paremmin. Aria oli todella iloinen ja huomaavainen. Hän puhui paljon ja vitsaili melkein koko ajan.

Nyt on siis perjantai. Viimeiset tuntimme on alkamassa ja kuljen pitkin käytävää kohti oikeaa luokkaa. Hento naisen ääni kantautuu korviini.

"Se on vaan tosi sulonen", nainen sanoo ja kuulen äänestä kuinka hän hymyilee. Kuuntelen usein käytävillä muita ihmisiä.

"No mikset iske sitä? Sehän on ihan kusessa suhun, Eve", toinen ääni sanoo. Evelyn? Käännyn nurkasta ja nään Evelynin ja Sophia istuvan penkillä juttelemassa. Heilautan kättäni heille ja Evelynin kasvoille ilmestyy kaunis hymy. Hänen siniset silmät sädehtivät kauniisti ja silmäkulmissa on pienet rypyt. Sophia naurahtaa ja kuiskaa jotain Evelynin korvaan.

"Ette saa kuiskia. Kertokaa mullekkin", naurahdin ja katselin nuoria naisia. Olen tutustunut Evelynin kavereihin sillä hän on vaatinut minut mukaan heidän luokseen aina. Se on mukavaa mielestäni sillä aikani käy todella tylsäksi yksin istuessani.

"Tyttöjen juttuja", Evelyn naurahti. Tuhahdin ja istuin hänen viereensä. Evelyn nojasi minua vasten saaden sydämmeni pomppimaan hullun lailla.

"Harry tuletko säkin siis sinne bileisiin tänään?" Sophia kysyi yhtäkkiä. Karistin kurkkuani nopeasti ennen kuin vastaisisin.

"Joo", vastasin yksinkertaisesti.

"Haluutko säkin kyydin?" Sophia kysyi.

"Mä haen sen", Evelyn sanoi nopeasti ennen kun kerkesin vastaamaan. Hän nousi pystyyn istumaan.

"Kyllä mä pääsen itekki. Meen Liamille suoraan ja sielt on lyhyt matka Ericille", sanoin Evelynille.

"Ai. No mä sit varmaan tuun sun kyydillä Sophia", Evelyn tokaisi ja katsoi kaveriaan kysyvästi. Sophia vilkaisi minua ennen kuin nyökkäsi.

"Harry onks sulla ne vaatteet mukana mitkä ostettii?" Evelyn kysäisee yhtäkkiä.

"Ne on ollu Liamilla jo pari päivää", vastasin. Evelyn nyökäytti päätään. Vilkaisin kelloa ja huomasin että tunnin pitäisi alkaa pian.

"Tuliks meillä läksyy?" Evelyn huudahti. Nyökyttelimme päitämme Sophian kanssa ja hän näytti järkyttyneeltä.

"Mä en oo tehny mitään" Evelyn huokaisi ja alkoi kaivamaan laukkuaan. Hän avasi kirjan ja alkoi katselemaan tehtäviä. Otin omasta repustani fysiikan vihkon ja ojensin sen Evelynille.

"Kato siitä", sanoin hymyillen. Evelyn käänsi katseensa minuun.

"Emmä voi", Evelyn sanoi ja käänsi katseensa takaisin kirjaan.

"No voithan. Koko luokka kärsii jos et kato niit nyt tosta", sanoin naurahtaen. Fysiikan opettajamme ei pidä lainkaan tekemättömistä tehtävistä ja alkaa huutamaan koko luokalle kotitehtävien tärkeydestä jos yhdelläkin olisi tehtävä tekemättä.

"Kiitos", Evelyn naurahti ja hänen pehmeät huulensa kävivät nopeasti poskellani. Evelyn nappasi vihkoni ja alkoi kopioimaan tehtäviä omaan vihkoonsa. Tunsin naamani olevan punaisempi kuin koskaan ja tajusin kääntää kasvoni lattiaa kohden. Miten Evelyn saa tämän aikaan minussa? Tyttö kirjoitti vihkoonsa nopeaa tahtia. Tekstiä ilmestyi ruutupaperille kynän päästä jota Evelyn piteli. Hänen kätensä oli tiukasti kynässä kiinni. Kynsissä oli vaalean violettia kynsilakkaa ja se sopi täydellisesti yhteen tuon paidan kanssa joka oli muuten valkoinen mutta siinä oli violetteja kuvioita. Evelyn nosti kätensä äkkiä ylös ja sipaisi hiuksensa korvan taakse jotta ne pysyisivät pois tieltä.

"Mitäs sä Harry tuijotat?" Sophia kysyi ja kuulin virnistyksen hänen äänessään. Evelyn nosti katseensa minuun ja vilkaisin murhaavasti Sophiaan.